Suomi vahvistaa asemaansa ruoan viennissä – kärjessä erityisesti maitotaloustuotteet
Eniten suomalaista ruokaa viedään EU:n sisämarkkinoille. Elintarviketeollisuusliitto korostaa, että onnistuneen ruokaviennin taustalla ovat vakaat ja kannattavat kotimarkkinat.
Erityisesti suomalaiset maitotaloustuotteet kiinnostavat maailmalla. Kuva: Pekka FaliUlkomaankaupan tuoreiden tilastojen mukaan elintarvikeviennin arvo pysyi vuonna 2023 korkealla 2,2 miljardin euron tasolla, Elintarviketeollisuusliitto (ETL) kertoo. Vuoteen 2019 verrattuna kasvua oli 23 prosenttia eli 450 miljoonaa euroa.
Viennin määrä on viime vuosien aikana hieman vähentynyt, joten kasvu on tullut pääosin jalostusasteen ja hintojen noususta.
Vuoteen 2022 verrattuna viennin arvo laski hieman vuonna 2023, mutta määrä kasvoi. Viljan määrä kasvoi viime vuonna huomattavasti sekä arvolla että määrällä mitattuna. Vaihtelu selittyy ETL:n mukaan satotilanteella, sillä hyvän satokauden jälkeen viedään enemmän.
ETL:n ekonomisti Bate Ismailin mukaan jalostettujen elintarvikkeiden viennissä keskimääräinen kilohinta oli viime vuonna 2,27 euroa, kun se vuonna 2019 oli 1,90 euroa.
”Tässä hinnassa eivät näy maataloustuotteet, joten elintarviketeollisuuden vientihintojen voi sanoa nousseen huomattavasti”, Ismail kommentoi.
Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet viimeisen viiden vuoden aikana viennin kasvuna EU-maihin. Vientiä on saatu kasvatettua Ruotsiin, Viroon, Saksaan ja Puolaan.
Maitotaloustuotteet ovat suurin vientiryhmä, joka kattaa noin viidenneksen koko Suomen ruokaviennistä. Maitotuotteita viedään eniten Ruotsiin ja Kiinaan, joskin Kiinassa oman tuotannon kasvu on vähentänyt kysyntää.
”Vientiin ponnahdetaan vakaiden ja kannattavien kotimarkkinoiden kautta”
Toimialapäällikkö Marika Säynevirta painottaa, että viennin kasvun vauhdittamisessa tärkeää on, että elintarvikeyritysten toimiolosuhteet ovat kunnossa ja ennustettavissa. Verotuksen, investointipolitiikan ja työllisyyspolitiikan on osoitettava samaan suuntaan.
”Näin luodaan lähtökohdat kannattavalle liiketoiminnalle ja yritysten niin päättäessä myös investoinneille vientitoimintaan. Vienti on elintarvikeyritykselle investointi, joka vaatii taloudellisia panostuksia ja tarvittaessa kykyä sietää myös tappioita”, Säynevirta sanoo.
”Vientiin ponnahdetaan vakaiden ja kannattavien kotimarkkinoiden kautta. Unohtamatta yrityksille tärkeitä vienninedistämispalveluja, kuten Ruokaviraston ja Business Finlandin tarjontaa.”
Tuonnista ETL toteaa, ettei elintarvikkeiden tuontia tulisi mieltää ainoastaan kotimaisten tuotteiden kilpailijaksi ja korvaajaksi.
”Tuonnin keskeinen tehtävä on myös kotimaisten kulutusmahdollisuuksien täydentäminen ja etenkin raaka-aineiden saannin varmistaminen kotimaiselle elintarviketeollisuudelle”, ETL:stä kerrotaan.
Vuonna 2023 ruokatuonnin arvo laski hieman 5,7 miljardiin euroon edellisen vuoden 5,9 miljardista eurosta. EU-maista ja Norjasta tuodaan Suomeen selkeästi eniten ruokatuotteita, ja tämä tuonti kattaa lähes 80 prosenttia kokonaistuonnista. Suurimmat ruoan tuontimaat ovat Saksa, Ruotsi, Alankomaat ja Norja.
Elintarvikkeiden kauppatase on ollut Suomessa pitkään negatiivinen, ja kehitys on vain kiihtynyt. Vuonna 2023 kauppatase oli 3,5 miljardia euroa miinuksella.
”Ruoan kauppataseen pitkään jatkuneesta heikkenemisestä on syytä olla huolissaan. Pahimmillaan se johtaa alkutuotannon ja jalostavan elintarviketeollisuuden näivettymiseen Suomessa. Ruokaan ja juomaan kohdistuvien verojen korottaminen heikentäisi kauppatasetta entisestään ja johtaisi tuontiruoan kysynnän kasvuun”, Ismail arvioi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
