Ravitsemuksestakin voi tehdä nyt kestävän kehityksen sitoumuksen

Ravitsemussitoumus haastaa vähentämään kovaa rasvaa, sokeria ja suolaa, lisäämään kasvisten ja täysjyvätuotteiden saantia, pienentämään annos- ja pakkauskokoja ja kiinnittämään huomiota lasten tuotteisiin, joukkoruokailuun ja ruokaohjeisiin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Ravitsemussitoumuksen voi tehdä sitoumus2050.fi-sivulla. Siinä esimerkiksi lihanjalostaja, ruokakauppa tai kouluruokala valitsee, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy, mitkä ovat tavoitteet ja miten ne mitataan ja missä ajassa tavoitteisiin päästään.

Tampereen steinerkoulun oppilasravintolan esimiehen Merja Jokiniemen mielestä sitoumus on hyvä keino ravitsemuksen parantamiseen.

"Tässä on tarjolla myös työväline, jolla yritys voi nostaa profiiliaan."

"Me luvataan, että kahviossamme on aina yksi välipala, jossa ei ole lisättyä sokeria. Lupaamme pitää kasvisruokapäivän kaikille vähintään kerran kahdessa viikossa ja panna esille lautasmallivalokuvan kaikista annoksista", Jokiniemi julkistaa oman yrityksensä sitoumuksen.

Ravitsemussitoumuksen tavoitteena on saattaa ravitsemussuositukset käytäntöön. Aiemmin suosituksia oli laatimassa ravitsemusasiantuntijoiden lisäksi elinkeinoelämän edustajat, mutta kun Valtion ravitsemusneuvottelukuntaa uudistettiin, neuvottelukunta koostettiin vain asiantuntijoista. Kentän ääni vaimeni.

"Nyt halutaan katsoa, mitä eri intressiryhmät voisivat tehdä ravitsemuksen eteen", toteaa neuvottelukunnan puheenjohtaja Erkki Vartiainen.

HK Scan Groupin johtaja Jari Latvanen muistutti, että viranomaiset ja yritykset ovat pitkään tehneet yhteistyötä ja ravitsemus on ollut tuotekehityksen keskiössä. Esimerkkeinä hän mainitsi D-vitamiini- ja jodilisät ja suolan vähentämisen.

"Ravitsemussitoumukseen on helppo lähteä mukaan."

Latvanen esitti kuitenkin toiveen, että myös pienet muutokset voisi kertoa ja niihin kannustettaisiin. Esimerkiksi kun HK:n rypsiporsaassa kovan rasvan määrää on saatu vähennettyä 17 prosenttia ruokinnan avulla, niin asiaa ei saa käyttää markkinoinnissa, koska muutoksen pitäisi olla vähintään 30 prosenttia.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Vartiainen muistutti, että Suomi on ollut hyvän ravitsemuksen mallimaa, mutta tilanne on viime aikoina heikentynyt. Ongelmia ovat erityisesti ylipaino ja verenpaineen ja kolesteroliarvojen kääntyminen nousuun.

Vartiaisen mukaan karppauskeskustelu liittyy kolesterolitason nousuun ja suolahypetys nostaa verenpainetta. Sepelvaltimotautikuolleisuuden lasku on pysähtynyt.

"Suomella on suuret mahdollisuudet ehkäistä kansantauteja edelleen, mutta se edellyttää, että kaikki ovat mukana, niin kuluttajat, teollisuus, kauppa kuin poliittinen päätöksenteko", Vartiainen haastaa.