
Samppanja hurmasi Essi Avellanin
Samppanja on luksusjuoma, jota tuotetaan Ranskan Champagnessa. Essi Avellanin se on hurmannut niin, että hän matkustaa sen perässä monta kertaa vuodessa ja juo sitä aina kun on vähänkin aihetta juhlaan.
"En ole vielä keksinyt tilannetta, johon samppanja ei sopisi", Essi Avellan sanoo ja neuvoo nauttimaan samppanjan tulppaanin mallisesta lasista Kuva: Riitta Mustonen
Essi Avellanin Champagne, opas samppanjanystävälle ja viinimatkailijalle. Tammi 2016. Kuva: Riitta Mustonen
"En ole vielä keksinyt tilannetta, johon samppanja ei sopisi", Essi Avellan sanoo ja neuvoo nauttimaan samppanjan tulppaanin mallisesta lasista Kuva: Riitta MustonenSamppanjan sanansaattajaksi itseään luonnehtiva Essi Avellan ei voisi kuvitella muuta juhlajuomaa kuin samppanja.
"Olen hulluna samppanjaan, ja moni muukin olisi, jos tietäisi enemmän. Haluan levittää samppanjan ilosanomaa, sillä tieto lisää nautintoa."
Avellanille samppanja ei ole vain lasillinen kuplivaa vaan kovan työn tulos, joka on syntynyt Pohjois-Ranskan kylmästä ilmastosta ja mineraalisesta maaperästä.
Samppanjaa tuotetaan Champagnen alueella, missä on liian kylmät olosuhteet punaviinille; sen rypäleet eivät saa riittävästi väriä. Alue ei tuota kunnollisia valkoviinejäkään, mutta samppanjalle se on omiaan.
"Missään muualla maailmassa ei synny samanlaista, paitsi ehkä Etelä-Englannissa, missä myös on kalkkipitoista maata."
Essi Avellan luonnehtii samppanjan ainutlaatuista makua hapokkaaksi, raikkaaksi, elegantiksi ja harmoniseksi. Hänestä samppanja on yksinkertaisesti paras juoma.
Samppanjaa pidetään ylellisyystuotteena, mutta Avellanista se on halpaa luksusta.
"Mitä muuta luksusta voit ostaa 35 eurolla? Samppanja on vuosisatojen aikana brändätty viinien kuninkaaksi ja kuninkaallisten viiniksi. Viinimaailmassa ei ole toista vastaavaa."
Samppanjaksi saa kutsua vain Ranskassa Champagnen alueella tuotettua samppanjamenetelmällä tuotettua juomaa. Muiden alueiden kuohuviinit eivät ole samppanjaa.
Suurin osa samppanjasta on niin sanottua vakiosamppanjaa eli vuosikerratonta. Vain hyvinä vuosina tehdään vuosikertasamppanjaa. Tällainen vuosi oli Avellanin mukaan esimerkiksi 2008, joka oli paras pitkään aikaan ja alkaa nyt tulla markkinoille.
"Valinta ei koskaan voi mennä pieleen, jos ottaa vuosikertasamppanjaa", Avellan vinkkaa.
Samppanjan hintaa nostaa se, että juoman teko vie vähintään kaksi vuotta, vuosikertasamppanjan jopa kymmenen. Koska viljelyalue on menestynyt, maan hinta on noussut pilviin. Champagnen alueella hehtaari voi maksaa miljoona euroa. Rypäleet maksavat kuusi euroa kilolta ja niitä menee pullolliseen puolitoista kiloa.
"Raaka-ainekustannus on kymmenen euroa pullolta", Avellan tietää.
Champagnen alue on nousemassa myös matkailijoiden suosioon. Se onnistui viime vuonna pääsemään Unescon maailmanperintökohteiden listalle.
Jos miettii matkakohdetta ja pitää kuohujuomasta, kannattaa muistaa Champagne ja ottaa mukaan Essi Avellan – ei ehkä henkilönä vaan vasta uudistuneena kirjana "Essi Avellanin Champagne".
Vielä yksi kysymys: jos kallista juomaa jää pulloon, onko se kelvollista vielä seuraavana päivänä?
"Jos ei saa samppanjapulloa lopetetuksi, on vika joko viinissä tai seurassa", Avellan hymyilee ja nostaa lasiaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
