Suomalaisen ruuan kalleus on iso harha, sanoo Keskon Ari Akseli: "Verojen osuus on ällistyttävän suuri!"

Ari Akseli on oppinut, että kaikki viisaus ei asu pääkonttorissa, vaan paljon uutta ja hyvää syntyy maakunnissa. "Me halutaan, että kaupoilla on paikallisia tuotteita ja että jokainen K-kauppa on erilainen." Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomalaisen ruuan kalleus on pysynyt otsikoissa vuosia. Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akselin mielestä kyse on isosta harhasta. Ruokaan menee kotitalouksilta vähemmän rahaa kuin koskaan, ja samaan aikaan esimerkiksi asumisen menot ovat kasvaneet.

"Ruuan hinta on korkea, koska Suomessa verojen ja veroluontoisten maksujen osuus on ällistyttävän suuri, lähes puolet. Pelkästään arvonlisävero on meillä 14 prosenttia, kun se vaikkapa Saksassa on kuusi."

"Turhaan tässä suomalaista tuotantoa syyllistetään, kun verot ovat tuota luokkaa. Me pärjäisimme hintavertailussa tosi hyvin, jos verot olisivat pois. Sitä paitsi ravintolaruuan hintaero tulee yleensä alkoholista, kun yksi olut voi maksaa meillä kahdeksan ja Saksassa kaksi euroa."

Kun kuuntelee Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akselia, voisi kuvitella istuvansa itsenäisyyspäiväjuhlassa tai tuottajaliiton tupaillassa. Niin isänmaallisia hänen ajatuksensa ovat.

K-ryhmässä lähes kaikilla portailla työskennellyt Akseli kuuluu nykyisin Keskon konsernin johtoryhmään ja johtaa puhetta Päivittäistavarakaupan liitossa, mutta hän on myös pikkuisen maanviljelijä. Niinpä hän ymmärtää tämänhetkisen tuottajien ahdingon.

"Olen ehdottomasti huolissani tuottajien tilasta. Yhtälö huutaa akuuttia tukea, valtiovallan pitäisi toimia", Akseli sanoo.

K-ryhmä on Akselin mukaan pyrkinyt monin tavoin toimimaan kotimaisen ruuan puolesta. Sen ostoista 80 prosenttia on kotimaasta, alkuperä ilmoitetaan ja kotimaisen ruuan puolesta kampanjoidaan.

Lisäksi K-ryhmä on kehittänyt Tuottajalle kiitos -mallin, missä se tekee näkyväksi suomalaisten tuottajien työtä ja kerää tukea tuottajille, nyt jo kuusi miljoonaa euroa.

"Se on tietyllä tavalla reilua kauppaa. Me tingitään omasta katteesta, ja kuluttaja maksaa vähän enemmän", Akseli toteaa. Tuotejoukko on kasvanut koko ajan, samoin näiden tuotteiden myynti.

K-ryhmä on järjestänyt myös lähiruokatreffejä, joiden ansiosta lähiruuan myynti on kasvanut. Se kampanjoi myös iskulauseella Teet hyvää ostamalla suomalaista.

Kaupalla riittää vielä työsarkaa hankintaketjujen läpinäkyvyydessä. Akselin mielestä kaupan omien merkkien tuotteista tulisi nähdä helposti, mistä ne ovat kotoisin. Sama koskee avainmerkkituotteita, jotka helposti mielletään täysin suomalaisiksi, vaikka tuote saattaa olla vain Suomessa tehty, mutta raaka-aineet tulevat muualta.

"Tätä helpottaa mobiilisovellus, mistä näkee heti, miten suomalainen ostoskori on. Se kertoo myös, että jos vaihdat nämä tuotteet – vaikkapa kreikkalaisen fetajuuston suomalaiseen vastaavaan – niin miten kotimaisuusaste nousee."

Kaupan pitkät sopimusjaksot ovat puhuttaneet mediassa tänä vuonna, ja niitä on pidetty tuottajille kohtuuttomina. Akselikin ihmettelee kuultuaan peräti vuoteen 2023 ulottuvista jaksoista. Ne ovat hänestä jopa hölmöjä. "Ei kukaan tiedä, mikä on sato ja kustannukset silloin."

Keskon sopimusjaksot ovat Akselin mukaan 2–4 kuukautta. "Ja kun meille tulee hinnankorotusesityksiä teollisuudelta, haluamme kuulla, mikä osuus menee tuottajalle ja mihin korotustarve perustuu."

Kesko ostaa 98 prosenttia teollisuudelta ja vain kaksi prosenttia suoraan tuottajalta tai tuottajayhteisöltä. Kauppiaitaan se kannustaa ostamaan ketjuvalikoiman päälle paikallisia tuotteita.

"Haluamme, että ruuan yhteydessä puhutaan muustakin kuin hinnasta. Me suosimme suomalaisia brändejä, ja omien merkkien osuus on meillä pienempi kuin kilpailijoilla, vain vajaa 20 prosenttia."

Akseli korostaa, että Pirkka-merkin alla myytävä maito, kananmunat ja liha ovat aina suomalaista eikä Kesko ole vuosiin tuonut esimerkiksi tanskalaisia joulukinkkuja.

Akseli on kotoisin maatilalta Isojoelta, Etelä-Pohjanmaalta. Hänessä oli jo pikkupoikana kauppamiehen ainesta. Kun Reino-setä veisteli puukauhoja ja pyysi Aria myymään niitä kuudella markalla kappale, niin kuusivuotias Ari myi kympillä. "Yleensä myin puolessa päivässä sen, mitä hän oli kahdessa kuukaudessa tehnyt. Totesin, että tää kauppahomma on mun juttu."

Nykyisin Akseli omistaa kotitilan kahden veljensä ja setänsä kanssa. Tilan 40 hehtaarilla viljellään viljaa, heinää ja perunaa. Metsää on suunnilleen saman verran. Akselin käytännön työt ovat jääneet lähinnä klapihommiin kesäisin, setä ja veljet hoitavat tilaa.

Akseli opiskeli kauppatieteen maisteriksi Vaasassa ja työskenteli vähän aikaa maatalouden tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Seinäjoella, kunnes valmistuttuaan pääsi Keskolle töihin. Hän on ehtinyt johtaa niin Citymarketteja kuin Anttilaakin ennen päivittäistavarakaupan toimialajohtajuutta.

Töitä Akseli sanoo tekevänsä niin paljon kuin tarvitaan, mikä tarkoittaa arkena 10–12 tuntia päivässä ja jonkin verran viikonloppuisin. Lomat pystyy pääsääntöisesti pitämään, mutta jos tilanne vaatii, niin työ menee edelle.

"Tykkään tästä alasta. Voin tehdä merkityksellisiä, arvojeni mukaisia juttuja", Akseli perustelee työlle omistautumista. Vaimo Ulla työskentelee samalla alalla eli vastaa pääkaupunkiseudun Citymarketeista. Kotona pariskuntaa kaipaa vain kissa.

Ensi vuonna Akseli täyttää 50 vuotta. Hän on havahtunut lisäämään liikuntaa, mutta viihtyy hyvin myös kirjojen ja elokuvien parissa. Lempikirjailijoita ovat Jo Nesbo, Wilbur Smith, Arto Paasilinna, Sofi Oksanen ja Juha Vuorinen, mutta kirjakasassa on myös suomalaisten elintarvikeyritysten historiikkeja ja vuosikertomuksia. "Niistä oppii myös."

Pitkän kaupallisen uransa päähavainnot Akseli tiivistää kahteen asiaan: kaupat, jotka ovat auki, myyvät enemmän kuin kaupat, jotka ovat kiinni. Ja kannattaa selvittää, mitä asiakkaat haluavat, ja tarjota niille sitä.

"Maataloudenkin kannattaa miettiä niitä suuntia, jotka ovat kasvussa, ja suunnata tuotantoa sinne. Ylituotantoalalla on vaikea menestyä. Vastakkainasettelun sijaan pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä, niin koko ketju pärjäisi paremmin."

Työssään Akseli on nähnyt, miten hienoja juttuja maatiloilla tehdään, mutta häntä surettaa, että niistä osataan kertoa niin huonosti.

"Tuottajat eivät saa ääntään kuuluviin. Meidän Tuottajalle kiitos -kampanjan iso juttu on se, että nostetaan tuottajien työtä. Kun vuonna 2014 aloitettiin Suomalaisen Työn liiton ja Ruokatiedon kanssa Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja, niin reilu puolet kuluttajista sanoi suosivansa suomalaista. Nyt niin sanoo yli 90 prosenttia.

Lue myös:

Kauppa käytti mahdollisuuden iskeä ruokaverojen alentamiseksi

Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja, konsernin johtoryhmän jäsen.Kauppatieteen maisteri Vaasan kauppakorkeakoulusta.Kotoisin maatilalta Isojoelta.Perheessä vaimo Ulla ja kissa.Asuu Helsingin Laajasalossa.Harrastaa liikuntaa, lukemista, elokuvia ja metsästystä ja kotimaan matkailua. Kuuluu Isojoen Kodesjärven metsästysseuraan.