Hätälä maistattaa Berliinissä norjalaista lohta – "Venäjältä ei tule kalaa, mutta vuosikymmenen päästä voi tullakin"

"Norjan lohi mahdollistaa kotimaisen villikalan jakelun koko maahan", sanoo Hätälän varatoimitusjohtaja Matti Isohätälä. Kuva: Pekka Fali

Loimulohi on Hätälä Oy:n keihäänkärki Berliinin Grüne Woche -messuilla. Se on myös yhtiön viennin kärkituote.

"Loimulohta pidetään eksoottisena, sitä ei tehdä isossa mittakaavassa muualla", kertoo varatoimitusjohtaja Matti Isohätälä.

Tehtaalla Oulun Kaakkurissa pihisee, kirskuu, höyryää ja lorisee, kun perheyritys jalostaa kalaa.

Loimulohi ruskistetaan avotulen alla ja kypsennetään uunissa. Tuoksu huumaa, kun uuni ovi avataan.

Tällä ja ensi viikolla loimulohta, saksaksi Flammlachsia, maistellaan Grüne Woche -messuilla.

Samalla kysytään, haluaisivatko messukävijät sitä lähikauppaansa, ja mitä he olisivat valmiita siitä maksamaan. Vastauksia voidaan saada jopa tuhansia, sanoo vientipäällikkö Juha Pahtamaa.

Loimulohi tehdään Norjassa kasvatetusta lohesta.

Hätälän jalostamasta kalasta norjalaista on 60–65 prosenttia – merilohen lisäksi kirjolohta, turskaa, seitiä ja koljaa. Yhtiön pääraaka-aine, kasvatettu lohi, tulee Lofoottien ja Kirkkoniemen kalankasvattajilta.

Kotimaista kalasta on 35 prosenttia, josta kasvatettua on 3,5–4 miljoonaa kiloa ja villikalaa kolme miljoonaa kiloa vuodessa. Yhteensä yritys jalostaa vuodessa kalaa 15 miljoonaa kiloa.

Koneiden tehokkaaseen pyörittämiseen tarvitaan tasainen virta kasvatettua kalaa. Isohätälän mukaan kotimainen raaka-aine on ensi sijalla, mutta sen saatavuus vaihtelee.

"Norjan lohi mahdollistaa kotimaisen villikalan jakelun koko maahan."

Kotimaisen kalan kausiluonteisuutta tasataan ulkomaisella. Esimerkiksi siikaa tulee Kanadasta.

Toimitusjohtaja Riku Isohätälän mukaan 99,9 prosenttia kalasta tulee Pohjoiskalotin alueelta: Pohjois-Norjasta, Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Suomesta.

"Venäjältä ei tule kalaa, mutta vuosikymmenen päästä voi tullakin."

"Jos tunnette kalastajia, antakaa meidän yhteystiedot", Matti Isohätälä sanoo.

Hätälä haki vuonna 2016 sataa uutta kalastajaa. 40 saatiin.

Yhtiö työllistää 400 kalastajaa, joista puolet on ammattilaisia. "Kalastajilta otetaan joka kilo."

Sisävesikalastus kiinnostaa Isohätälän mukaan entistä enemmän. Merellä hylkeet syövät kalojen ja verkkojen lisäksi kalastajien motivaatiota.

Suomessa on 35 kalankasvattajaa, jotka toimittavat Hätälälle kirjolohta ja siikaa. Kalastajat, kalankasvattajat, työntekijät ja logistiikka yhteenlaskettuna Hätälä työllistää 600–700 ihmistä. Autoja lähtee tehtaalta joka päivä kuudessa aallossa.

Kalajoella Hätälän Himangan tehdas pidetään tuotannossa loka–joulukuussa. Se tekee lipeäkalaa jouluksi.

Nyt meneillään on Oulun tehtaan laajennus. Uutta lohen ja kirjolohen fileointilinjaa on ajettu kuukausi.

Kun tehtaan 20 miljoonan euron laajennus valmistuu suunnitelmien mukaan tänä vuonna, tuotantotilat on tuplattu 13 000 neliömetriin ja raskaita työvaiheita siirretty robotille. Tammikuussa asennukseen tulee robotti, joka kääntää 30 kilon kalalaatikot.

Lisäksi rakennetaan uusi vastaanottotila ja irtopakastustilaa – silloin voidaan tehdä pakasteita, Isohätälä sanoo.