Näin Suomen elintarvikevienti kolminkertaistetaan – ”Huono itsetunto ja yhteistyön puute ajaa myymään halvalla”

Anne Berner kokosi yhteen kansainvälistämisen toimet toimenpidesuunnitelmaksi. Kuva: Kari Salonen

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi perjantaina suomalaisen ruokajärjestelmän kansainvälistämisen toimeenpanosuunnitelman. Suunnitelma liittyy Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumiin, jonka yksi ydintehtävistä on kolminkertaistaa elintarvikevienti.

Foorumin selvityshenkilö Anne Bernerin suunnitelmassa esiin nousee neljä eri kokonaisuutta: Alkoholijuomien viennin edistäminen, ruokakulttuurin vahvistaminen, ruokakampuksen perustaminen osaamisen ja innovaation lisäämiseksi sekä yhteistyön nostaminen uudelle tasolle.

Perustettavan ruokakampuksen osana olisi Helsingin yliopiston yhteyteen perustettava kansainvälinen gastronomian maisterikoulutusohjelma, josta valmistuisi Suomen ruokavientiin erikoistuneita osaajia.

Bernerin mukaan suomalaista ruokakulttuuria vahvistetaan tekemällä kotimaisesta ruuasta ilmiö. Kotimaisen ruuan tulisi nousta esille ravintoloissa, tapahtumissa, kaupassa ja palveluissa.

”Viennin kolminkertaistaminen edellyttää uskottavuutta ja ylpeyttä omasta ruuasta ja sen myötä suomalaisesta ruokakulttuurista”, Berner toteaa.

Ruokajärjestelmän kansainvälistämiseksi esitetään kolmea päälinjausta. Ensimmäiseksi elintarviketeollisuuden yritykset tulisivat teknologiateollisuuden Kasvuryhmän alaryhmäksi. Toiseksi perustettaisiin Suomen Ruoka-areena, jonka tavoitteena on edistää yhteistyötä monilla osa-alueilla. Kolmanneksi tavoitteena on tiivistää yhteistyötä Ruotsin kanssa.

Bernerin toimeenpanosuunnitelmassa todetaan, että elintarvikevienniltä puuttuu kansallinen strategia.

”Kansainvälistä osaamista on vähän, eikä siihen myöskään kouluteta. Viennin eteen ei tehdä yhteistyötä. Huono itsetuntokin vaivaa, mikä johtaa siihen, että myydään halpaa hintaa. Omaan osaamiseen ei uskota riittävästi”, suunnitelmassa todetaan.

Alkoholijuomat ovat yksi tärkeimmistä Suomen elintarvikevientituotteista, mutta Bernerin mukaan myyntiä voitaisiin vielä kasvattaa.

”Markkinoinnin salliminen ulkomailla, tuotteiden ulosmyynti tuotantotiloilta ja alkoholilainsäädännön valmistelu työ- ja elinkeinoministeriössä mahdollistaisivat kasvun”, Berner sanoo.

Numeerisia tavoitteita ei ole vielä suunnitelmaan sisällytetty. Tällaiset tavoitteet asetetaan, kun Ruoka-areena perustetaan.

Yhteisen ruokapöydän puheenjohtaja Reijo Karhinen peräänkuuluttaa yhteistyötä sekä keskustelun lisäämistä ruoasta ja ruokakulttuurista.

”Yhteistyöllä ja yhteisellä tahtotilalla avaamme kansainväliset markkinat suomalaiselle ruualle ja kolminkertaistamme elintarvikevientimme”, Karhinen sanoo ja jatkaa:

”Meidän tilaisuutemme on nyt. Ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy ruokajärjestelmän globaalissa työnjaossa. Pohjoisena ja vesivaroiltaan rikkaana maana Suomen rooli vahvistuu. Meille syntyy uusia mahdollisuuksia ja jopa velvoitteita ruuantuotannossa ja ruuan viennissä.”