Roiskeläppä tuli kauppoihin 41 vuotta sitten, eikä ajoitus ollut sattumaa
Saarioisten klassikkopizzalla on koko kansan tuntema lempinimi.
Vuonna 1981 makuvaihtoehtoja mikropizzalle oli kolme, eli jauheliha, kinkku ja sieni. Tästä alkuperäisestä makukolmikosta jauheliha- ja kinkkuversioita valmistetaan edelleen, ja jauheliha on Saarioisten mukaan ylivoimaisesti suosituin maku. Kuva: Carolina HusuVielä 1970–1980-lukujen taitteessa pizzaa sai Suomesta käytännössä vain ravintoloista ja pizzerioista, ja lihapiirakka oli lähes ainoa valmis välipala. Samaan aikaan kuitenkin mikroaaltouunit alkoivat yleistyä, ja siihen saumaan iski valmisruuistaan tunnettu Saarioinen.
Yksi Saarioisten tunnetuimmista valmisruuista, 200 gramman painoinen ja mikroon mahtuva pizza, ilmestyi kauppojen hyllyille 41 vuotta sitten.
Saarioisten kuluttajakokemuksen johtaja Tia Yrjölä kertoo, että pizzojen käyttö ja tunnettuus oli selvitetty tarkasti markkinatutkimuksen avulla, ja teollinen valmistus uskallettiin vuonna 1981 aloittaa myönteisten tulosten perustella.
”Pizzasarjamme kehitettiin Sahalahdessa ja aluksi pizzoja tehtiin muokatulla karjalanpiirakkalinjalla käsin annostelulla.”
Karjalanpiirakkalinjan vauhti ja kapasiteetti eivät kauaa riittäneet, ja Saarioinen hankki pian oikean pizzalinjan Italiasta. Vuonna 1981 makuvaihtoehtoja oli kolme, eli jauheliha, kinkku ja sieni. Tästä alkuperäisestä makukolmikosta jauheliha- ja kinkkuversioita valmistetaan edelleen, ja jauheliha on Saarioisten mukaan ylivoimaisesti suosituin maku.
Saarioisten pizzoja valmistuu nykyään Valkeakoskella vuodessa 12 miljoonaa kappaletta, mikä tarkoittaa, että jokainen suomalainen syö vuoden aikana ainakin kaksi Saarioisten pizzaa. Yrjölän mukaan pizzoja on valmistunut neljän vuosikymmenen aikana jo yli 700 miljoonaa kappaletta.
Harva kuluttaja puhuu ”200 gramman mikropizzasta”, vaan kyseisen tuotteen kansanomainen nimitys on roiskeläppä. Yrjölä kertoo, että roiskeläppä on kuluttajien pizzalle antama lempinimi, jota Saarioinen kyllä itsekin käytti esimerkiksi pizzojensa 40-vuotiskampanjassa viime vuonna.
”Haluamme tällä tuoda esille kuinka rakastetusta klassikosta on kyse, sillä harvalla tuotteella on koko Suomen tuntemaa lempinimeä.”
Mikropizzat herättivät aikanaan paheksuntaa ja huolestumista. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 16.4.1987 julkaistussa kolumnissa ruodittiin nykyihmisen ruuanlaittotaitoja kovin sanoin: ”Tämän päivän elintasoihminen on vieras omassa keittiössäänkin – elämästä puhumattakaan. Hän seisoo avuttomana keskellä teknillisiä apuvälineitä loisteliaassa ja kalliissa ympäristössä ja lämmittää itselleen ostopizzan mikroaaltouunissa. Ja syö ateriansa yksin.”
Ihan näin avuttomia ihmisistä ei kuitenkaan ole tullut Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen valossa. Naiset käyttivät ruuanvalmistukseen vuosina 1987–1988 keskimäärin noin 57 minuuttia vuorokaudessa, kun taas vuosina 2009–2010 vastaava luku oli 45 minuuttia. Miehillä ruuanlaittoon käytetty aika oli vastaavalla ajanjaksolla vähentynyt 20 minuutista noin 18 minuuttiin.
Lue lisää: Roiskeläppäpitsa on suomalainen erikoisuus, Saarioinen: "Ei meitä enää harmita tuo nimi"
Roiskeläppäpizza tulee keski-ikään – Saarioisten ensimmäinen on yhä myyntitilaston ykkönen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
