Kiinan katse kääntyy kaupunkien savusumusta saastuneisiin peltoihin – viljelijöitä on kuollut ja rahaa tarvittaisiin maaperän puhdistamiseen

Viljatutkija Heren Issaka Joan Zhejiangin yliopistosta tutkii riisiä. Kuva: Loius

Kiinan ympäristöongelmista puhuttaessa usein ensimmäisenä nousevat mieleen sakeat savusumupilvet suurkaupunkien yllä.

Vähintään yhtä vakava haaste maan tulevaisuudelle piilee kuitenkin näkymättömissä maan alla.

Zhejiangin yliopisto Kiinan Hangzhoussa on tutkinut jo vuosia, miten estetään raskasmetallien päätyminen kasveista lautaselle.

Piriformospora Indica -sieni on yksi lupaavimpia kasvien mikro-organismeja, kertoo viljatutkija Heren Issaka Joan Zhejiangin yliopistosta.

Noin 20 vuotta sitten Pohjois-Intiasta löydetty P. Indica on kuuma tutkimuskohde viljatutkijoille.

Sieni tukee riisin kasvua ja kykyä puolustautua symbioosissa sen juurten kanssa. P. Indica voi siis auttaa riisiä puolustautumaan maaperän raskasmetalleja ja muuta stressiä vastaan.

"Se parantaisi paitsi tuottavuutta myös ruuan laatua", Heren Issaka Joan kertoo.

Nyt Joan tekee laboratoriossa pääasiassa molekyylitutkimusta. Kysymys on, miten tehokkaasti sieni voi lievittää arseenin siirtymistä riisin syötäviin jyviin.

Pitkiä kasvatuskokeita voi nopeuttaa australialaisen Queenslandin yliopiston kehitystyö.

Vuonna 2018 yliopisto kertoi kehittäneensä teknologian, joka nopeuttaa kasvin kasvua. Kasvi saa jatkuvasti valoa, jolloin fotosynteesivaihe pitenee.

Koe tehtiin vehnällä, joka antoi kuusi satoa vuodessa.

Kiinassa on polttava tarve raskasmetallitutkimukselle, sillä viljelykelpoisen maan määrä kutistuu. Hallituksen oman arvion mukaan raskasmetallit ovat saastuttaneet viidesosan viljelymaista.

Erityisen vakavia maaperän saastuttajia ovat Kiinan hallituksen vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan kadmium, arseeni ja lyijy.

Vuonna 2018 Kiinassa säädettiinkin ensimmäinen laki, joka puuttuu maaperän saastumiseen, kertoo ajatuspaja The International Institute for Sustainable Development.

Myös Kiinan ympäristöministeriö käy omalla ohjelmallaan taisteluun viljelykelpoisten peltojen puolesta, Reuters kertoi viime vuonna. Aikaisemmin keskushallinnon fokus on ollut ilmanlaadun parantamisessa isoissa kaupungeissa ja teollisuusalueilla.

Peltoja uhkaavat nopea kaupungistuminen, torjunta-aineiden ja lannoitteiden liikakäyttö sekä kotitalouksien ja karjankasvatuksen jätteet.

Maaperän saasteet käyvät maanviljelijöiden terveyden päälle. Kaivosten lähellä viljelijöitä on kuollut arseenimyrkytyksiin.

Kadmium on aiheuttanut kuolemia ja sairastumia erityisesti Etelä-Kiinassa, jossa kasvatetaan riisiä, japanilainen Goro Takahashi kirjoitti 2016 Journal of Contemporary East Asia Studies -julkaisussa.

Raskasmetalleja on maaperässä sekä luonnostaan että ihmisen toiminnan seurauksena.

Kasvien raskasmetallipitoisuuksiin vaikuttavat muun muassa maaperä, veden laatu, lannoitus ja kasvilajike. Ruokakasveista riisi imee jyviinsä eniten raskasmetalleja, Takahashi kirjoittaa.

Noin viidesosa maailman maataloudesta saa vetensä keinokastelusta, kertoo vesien hallintaan erikoistunut Marlos DeSouza YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:sta. Kasvit altistuvat silloin pinta- ja pohjavesien raskasmetalleille.

Maailmanlaajuisesti suurimmat raskasmetallien lähteet ovat kaivostoiminta ja käsittelemättömät jätevedet, kertoo DeSouza.

"Suuria lähteitä ovat myös menneisyydessä käytetyt kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet."

Esimerkiksi vanhoja puuvillapeltoja on muutettu riisipelloiksi. Puuvillalle käytetyt arseenia sisältävät kasvinsuojeluaineet nousevat nyt riisiin, kertoo professori Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Geologian tutkimuskeskuksesta.

Ranskan Verdunissa arseenia puolestaan on levinnyt peltomaihin ensimmäisen maailmansodan aikana käytetyistä kemiallisista aseista. Viljelysalueet ovat pois käytöstä.

Saastuneen maaperän puhdistaminen maksaisi Kiinassa valtavasti. DeSouzan mukaan halvin tapa puhdistaa raskasmetallipitoista maata on biopuhdistus.

Esimerkiksi eteläamerikkalaiset vesihyasintit ovat olleet tutkijoiden kiinnostuksen kohteena. Ne poistavat vedestä raskasmetalleja ilman, että raskasmetallit siirtyvät kasvin syötävään osaan.

Suomessa arseenia on Hämeessä ja Pirkanmaalla moreenissa sekä kallioperässä luontaisesti pieniä määriä.

Peltoviljelylle siitä ei aiheudu haittaa: arseenipitoisessa maaperässä kasvaneiden luonnon marjojen, sienten ja koivun mahlan arseenipitoisuudet olivat hyvin pieniä.

Samoin pitoisuudet olivat hyvin pieniä savi- ja hiesupeltomaissa ja viljatuotteissa, vehnässä, perunassa ja timoteissa, kertoo 2007 päättyneen Ramas-hankkeen loppuraportti.