Ruoka-ala tarvitsee kasvuohjelman

Ruoka-alalta vaaditaan nyt kykyä sopeutua ja uudistua.

Euroopassa käydään sotaa, joka vaikuttaa lannoitteiden, energian ja muiden raaka-aineiden hintaan ja alan kustannuksiin vielä pitkään. Irrottautuminen fossiilisesta energiasta etenee vauhdilla.

Ruuantuotanto muuntuu kestävämmäksi luonnon asettamiin rajoihin vastaten. Kotimaassa on pulaa osaavasta työvoimasta, kun työmarkkinoille saapuvat ikäluokat ovat poistuvia ikäluokkia pienemmät.

Päivittäistavarakaupan keskittyneisyys ja ulkomainen kilpailu luovat tiukat raamit alan kotimaisten yritysten menestykselle.

Kotimaisen elintarviketuotannon kestävyys ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. Vastaavasti kotimainen alkutuotanto ja elintarviketeollisuus voivat menestyä vain yhdessä.

Ilman ruoka-alan kestävää kasvua ei ole mahdollista siirtyä kestävään tuotantoon. Siirtymän kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti koko elintarvikeketjussa.

Ruoka-alalle on laadittava kasvuohjelma. Näin ruoka-alaa ja sen kasvun osatekijöitä tarkasteltaisiin poikkihallinnollisesti.

Ohjelma vastaisi kysymyksiin, kuinka lisätä alan arvonlisää ja työllisyyttä, miten turvata huoltovarmuutta ja miten vahvistaa alan yritysten kykyä investoida ja innovoida.

Mielenkiinnolla odotan, ottaako työ- ja elinkeinoministeriö vai maa- ja metsätalousministeriö ruoka-alan kasvun vauhdittamisen käsiinsä.

Samalla kehitetään vuoropuhelua ja yhteistyötä alan menestyksen eteen eri toimijoiden kesken. Alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ruokapalveluyritykset ja julkisia hankintoja tekevät tahot sekä päättäjät ja viranomaiset etsisivät yhdessä ratkaisut kotimaisen elintarviketuotannon kustannuskriisin.

Ruokaketju pitäisi toimia markkinalähtöisemmin, minkä vuoksi ketjun sopimussuhteisiin tarvitaan tasapuolista riskinjakoa ja toimivaa kilpailua sekä vastuunkantoa. Elintarvikemarkkinoiden hyvä toimivuus ja ennakoitavuus turvaavat Suomen huoltovarmuuden myös poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Omavaraisuus ja huoltovarmuus tarkoittavat sekä eläin- että kasvituotannon mahdollisuuksien hyödyntämistä Suomessa. Tämä tukee koko arvoketjua tilalta teollisuuden ja kaupan kautta kuluttajille.

Ruoka-alan arvonlisän kasvu edellyttää, että parannamme viljelytekniikoita, otamme käyttöön uusia viljelykasveja ja lisäämme sekä rehujen että uusien kasviperäisten ruokatuotteiden omavaraisuutta.

Lisäksi on ratkaistava se, kuinka tuotantopanosten kustannuksiin kuten lannoiteisiin vaikutetaan kotimaisen tuotannon avulla. Biokaasun tuotanto mahdollistaa ravinteiden kierron ja vedyn tuotantoa edistämällä mahdollistetaan kotimaista lannoitetuotantoa.

Vienti lisää ruoka-alan kasvua, parantaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä, kannattavuutta ja huoltovarmuutta. Se mahdollistaa myös kapasiteetin tehokkaampaa käyttöä.

Kansainvälisillä markkinoilla kilpaileminen kasvattaa osaamista ja kykyä tarjota uusia tuotteita. On tärkeää turvata elintarvikkeiden vienninedistämisen rahoitus ja resurssit.

Ruoka-alan kasvua vauhdittavat tiedon hyödyntäminen sekä uudet innovaatiot. Arvon kasvattaminen edellyttää datan standardointia ja yhteisiä tietomalleja sekä ennakoitavaa sääntelyä.

Kun alkutuottaja ja teollisuus tietävät, miten markkinoilla kysyntä kehittyy, on mahdollista vastata kuluttajien tarpeisiin.

Suomalainen elintarviketeollisuus investoi Euroopassa suhteessa eniten kokoonsa nähden tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Jotta yhä useampi pk-yritys loisi uutta, verotuksen on kannustettava yrityksiä investoimaan tutkimus- ja kehitystoimintaan

Ruoka-ala ei tarvitse lisää sääntelyä eikä lisää veroja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Sääntelyn pitää olla tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa. Vapaaehtoiset sitoumukset ja itsesääntelytoimet on nähtävä vaihtoehdoksi lainsäädännölle, kun tavoitellaan joko parempaa ravitsemusta tai kestävyystavoitteiden saavuttamista.

Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisen on oltava osa ruoka-alan kasvuohjelmaa. Kasvua mahdollistaa se, että turvataan riittävä määrä elintarvikealan ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lähellä elintarviketeollisuuden yrityksiä.

Ruoka-ala luo elämää koko maahan tarjoten työtä maaseudulta kaupunkeihin sekä turvaa huoltovarmuutta kriisiaikoina.

Suomalainen elintarviketeollisuus haluaa rakentaa yhteistyössä alalle vetovoimaista toimintaympäristöä. Haluamme edistää alan kannattavaa kasvua, kestävää kehitystä, kotimaisuutta sekä innovatiivista ruoantuotantoa.