Suomalaisiin ruokapöytiin kipittää uusi tulokas – hyönteisruoka ravintoarvoiltaan rikasta

"Hyönteisruuan lähtökohta on hyvä maku", sanoo Espoossa sirkkoja kasvattava Perttu Karjalainen (edessä). Robert Nemlander on mukana tutkimassa sirkkalaatikoita. Kuva: Sanne Katainen

Ihmisravinnoksi kelpaavat sirkat, toukat ja muut hyönteiset loikkaavat askeleen lähemmäksi kohti peruselintarviketta, kun EU:n uuselintarvikeasetus muuttuu vuodenvaihteessa. Hyönteisruuan ennakoidaan saapuvan suomalaisiin ruokapöytiin ensi vuonna.

Suomessa toimii kymmenkunta kaupallisille markkinoille tähtäävää pienhyönteisten kasvatukseen erikoistunutta yritystä. Lisäksi joukkoon mahtuu harrastekasvattajia.

Espoolainen startup-yritys EntoCube on yksi hyönteisruokamarkkinoille tähtäävistä toimijoista. Yhdessä kymmenen neliön kontissa kasvaa noin miljoona eurooppalaista kotisirkkaa. Kuhina kontin sisällä on melkoinen.

Kostea ja kuuma, jopa 34-asteinen, ilma on optimaalinen kotisirkalle. Muovilaatikoissa kananmunakennojen keskellä käy vilske; sirkat haluavat kiivetä ylös ja piiloon. Tyhjät kennot tarjoavat sopivasti haastetta.

EntoCuben toimitusjohtaja Perttu Karjalainen kertoo, että yritys haluaa kasvattaa kotisirkkoja maatalouden haasteissa tyhjiksi jääneissä sikaloissa. Ensimmäinen sirkkalaksi muutettu sikala on parhaillaan rakenteilla Forssan seudulla Tammelassa.

"Annamme tyhjille sikaloille uuden elämän. Rakennamme sikaloihin merikontin muotoisia kasvatustiloja laitteistoineen", Karjalainen kertoo.

Elintarvikeasetuksen muuttuessa Euroopan komissio myöntää lupia uuselintarvikkeille vuodenvaihteesta lähtien. Yrittäjät voivat hakea lupia joko ilmoitus- tai hakemusmenettelyllä.

Asetusmuutoksessa toimijakohtaiset luvat poistuvat, jolloin uuselintarvikkeiden luvista tulee yleissitovia. Näin toisessa EU-maassa hakemuksen perusteella hyväksyttyä hyönteislajia saisi myydä myös Suomessa.

Luonnonvarakeskuksen (Luken) erikoistutkija Hilkka Siljander-Rasi arvioi, että hyönteisruoka kiinnostaa uutuusarvonsa vuoksi. Suomessa hyönteisruokaa ei toistaiseksi saa myydä elintarvikkeena.

EntoCube on kiertänyt asian myymällä sirkkoja keittiösomisteena. Sirkkapussi on myslintapainen sekoitus, jossa on kuivattujen sirkkojen lisäksi mukana muun muassa hasselpähkinöitä ja kookoshiutaleita. Valmistusprosessi on monivaiheinen.

"35 päivän ikäisenä sirkka lopetetaan pakastamalla, jonka jälkeen keitämme sirkat ja paahdamme ne uunissa kuivaksi. Sirkoista voi valmistaa monella tapaa ruokaa. Kotona käytän sirkkoja pakastimesta suoraan pannulle, se on ikään kuin pakastettua jauhelihaa", Karjalainen sanoo.

Hyönteisruoka on ravintoarvoiltaan erinomainen lisä ruokavalioon. Kotisirkoissa on runsaasti proteiinia ja hyviä, pehmeitä rasvahappoja. Lisäksi sirkoissa on magnesiumia, rautaa, kalsiumia ja B12-vitamiinia.

"Hyönteisruuasta saa enemmän kivennäisaineita ja vitamiineja, koska voimme käyttää koko eläimen", EntoCuben Perttu Karjalainen sanoo.

Hyönteisruoka kiinnostaa myös tutkijoita. Turun yliopisto ja Luke ovat parivuotisessa tutkimuksessa selvittäneet muun muassa hyönteisten kasvattamista ja hyödyntämistä elintarvikkeena sekä alan lainsäädännöllisiä muutoksia.

Turun yliopiston tutkimuskoordinaattori Jaakko Korpela sanoo, että Suomessa on kiinnostusta sekä kokeilla että käyttää laajemminkin hyönteisiä elintarvikkeena. "Tutkimuksen perusteella suomalaiset voisivat ostaa hyönteisiä kaupasta, jos niitä vain olisi tarjolla."

Vielä on vaikeaa arvioida, miten kuluttajat ottavat hyönteisruuan vastaan ja miten suureksi bisnes voi lopulta kasvaa. Korpela tosin jatkaa, että hyönteisruoka on saanut yllättävän paljon positiivista huomiota viime vuosina.

"Arvelisin, että Suomessa saa parin vuoden sisällä markkinoida hyönteisiä elintarvikkeena. Lainsäädännön selkeytyminen vuoden sisällä hahmottaa kokonaisuutta."

Monelle länsimaalaiselle hyönteiset ovat toistaiseksi tuntematon elintarvike. Luken Siljander-Rasi kuitenkin huomauttaa, että suuressa osassa maailmaa hyönteisruoka on tärkeä proteiinin lähde ja luonnollinen osa ravintoa.

"Muutos on suuri Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa. Tutkimuksemme perusteella suomalaiset eivät ole niin ennakkoluuloisia hyönteisruokaa kohtaan kuin voisi ajatella."

Myös Perttu Karjalainen uskoo, että hyönteisruoka vakiintuu elintarvikkeena lähivuosina. Milloin hyönteiset saapuvat suomalaisiin ruokapöytiin?

"Heti kun lupa heltiää", Karjalainen ennakoi.