Herukka ja mansikka, palsamiköynnös, hunajamarja ja punamarjakanukka ‒ Suomi on marjojen luvattu maa
Opas kertoo seikkaperäisesti, miten eri marjalajeja viljellään ja käytetään.
Leif Blomqvist on pedersöreläinen taimistopuutarhuri ja tietokirjailija. Kuva: Leif Blomqvist24.8.202222:00
”Suomea ja Ruotsia on tapana kutsua marjanviljelyn luvatuiksi maiksi”, pedersöreläinen taimistopuutarhuri ja tietokirjailija Leif Blomqvist kertoo Puutarhamarjamme-kirjassaan.
Ihanko totta? Eivätkö marjat olekaan makeimmillaan siellä, missä kasvavat myös banaanit, mangot ja muut eksoottiset hedelmät?
No eivät. Blomqvist muistuttaa, että meistä varmaan jokainen on pettynyt syötyään Keski-Euroopasta tuotuja mansikoita: ne ovat suuria ja kauniita, mutta makeus ja tuoksu, joihin kotimaassa olemme tottuneet, puuttuvat.
Meillä marjanviljelyn valtteina ovat pitkä päivä ja valoisat yöt, jotka tekevät marjoista aromikkaita. Loppukesän viileät yöt pitävät huolen, etteivät marjat kypsy liian nopeasti vaan keräävät makeutta. Lisäksi tuholaiset pysyvät kurissa kylmien talviemme ansiosta.
Pohjoisessa voi Blomqvistin mukaan viljellä monia lajeja, jotka eivät etelämpänä pärjää lainkaan.
Kun itse lähden miettimään kotimaisia viljeltyjä marjalajeja, ajatus pysähtyy mansikan, pensasmustikan, vadelman ja herukoiden jälkeen. Niinpä Blomqvistin kirja avaakin uuden maailman: ai niin, onhan myös vaikkapa tyrni, karhunvatukka ja ruusukvitteni!
Mutta ne ovat vain alkua. Kirjassa esitellään seikkaperäisesti mansikkavadelma, palsamiköynnös, marjasinikuusama eli hunajamarja, punamarjakanukka, nelimarja ja monta muuta uutta tuttavuutta. Esittelyn kruunaavat houkuttelevat kuvat.
Myös Suomessa menestyvistä viinirypäleistä on oma osionsa.
Kun lukija on koukutettu haaveilemaan omasta saskatoon- tai makeapihlajaviljelmästä, häntä ei jätetä pulaan. Kirja tarjoaa tarkat ohjeet lajikevalintaan, kasvupaikan pohdintaan, istutukseen, lannoitukseen, leikkaukseen ja pölytykseen.
Kirsikkana kakun päällä ovat monen kasvin esittelyn yhteyteen lisätyt reseptit. Miten olisi tyrnimarmeladi, mansikka- ja marjasinikuusamasmoothie tai karhunvatukkakastike?
Leif Blomqvist: Puutarhamarjamme. Lajit, kasvatus ja käyttö. 262 sivua. Minerva.
Lue myös: Lämmin sää kypsytti pensasmustikan – Ohrakasken tilalla herkkumarjaa korjataan itsepoimintana
Sään vaihteluja kestävä kukkapenkki on viherpeukalolle helpotus – katso puutarhatoimittajan vinkit
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
