Lämmin sää kypsytti pensasmustikan – Ohrakasken tilalla herkkumarjaa korjataan itsepoimintana

Katri Paakki ja Samuli Mäenpää halusivat asumaan maalle omaan rauhaan. Kaupan päälle tuli yli hehtaarin ala pensasmustikkaa. Kuva: Carolina Husu

Vuonna 2015 Katri Paakki ja Samuli Mäenpää ostivat Salon Raatalasta vanhan pientilan kodikseen. Tilaan kuului runsaan hehtaarin suuruinen pensasmustikkaviljelmä.

”Pensasmustikka ei ollut kaupassa ratkaiseva tekijä, mutta ei se myöskään ollut syy olla ostamatta tilaa”, Katri Paakki sanoo.

Nyt lähes kahdeksan vuotta myöhemmin Ohrakasken tilasta on muodostunut kukoistava itsepoimintatila, jonne tullaan pääkaupunkiseudulta asti.

”Edellisen omistajan asiakaskunta siirtyi meille, mikä edesauttoi markkinointia. Itse olemme viime vuodet määrätietoisesti kehittäneet itsepoimintaa ja suoramyyntiä”, sanoo Paakki, joka on koulutukseltaan puutarhuri ja agrologi.

Pääosa pensasmustikkasadosta poimitaan tilauksiin, joita Samuli Mäenpää toimittaa pääkaupunkiseudulle sekä Salon ja Turun alueen tukkuostajille ja yksityisille ihmisille. Kolmannes sadosta kulkeutuu itsepoimijoiden mukana. Asiakkaat vastaanotetaan uudessa piharakennuksessa, jossa on kylmiö ja marjojen punnituspaikka.

Pariskunta on käyttänyt aikaa poimijoiden ohjeistamiseen, jotta marjat tulee kerättyä oikeassa kypsyysvaiheessa.

”Nykyään itsepoiminta sujuu säntillisesti ja asiakkaat tuntevat lajikkeita”, Katri Paakki kiittelee.

Lajikkeet Aino ja Alvar ovat makeita, ne kypsyvät ensimmäisinä. Monen suosikki on isomarjainen Northblue, jonka marjoissa on enemmän hapokkuutta.

”Pensasmustikka poimitaan täysin kypsänä, raakana se on kitkerä. Jälkikypsyminen ei korjaa makua.”

Marja säilyy jääkaapissa hyvälaatuisena runsaan viikon.

Pensasmustikka kypsyy vaiheittain. Tertussa on samaan aikaan valkoisia, punaisia ja sinisiä, kypsiä marjoja. Kuva: Carolina Husu

Viljelijäpariskunnan mielestä pensasmustikka on helpoimpia viljelykasvi. Pensas tuottaa satoa vuosikymmeniä, joten kasvustoa ei tarvitse uusia.

”Vuonna 2002 ja 2008 istutetut pensaat ovat nyt parhaassa satoiässä. Vanhimpia Aino- ja Alvar-kasvustoja olen nuorentanut alasleikkauksella, sillä marjakoko pienenee, jos pensas kasvaa liian isoksi”, Katri Paakki sanoo.

Pensaat leikataan lumen sulettua. Käytännössä se on kuivien oksien poistoa ja käytävälle leviävien oksien tasoittamista raivaussahalla tai käsin.

Pensaat kavennetaan, jotta rivivälit pystytään ajamaan ruohonleikkurilla. Asiakkaat ovat mielissään, kun poimintapaikalla voi astella kevyissä kengissä.

Satunnaisia perhostoukkaesiintymiä lukuun ottamatta pensasmustikalla on vähän tuholaisia. Talvella pakkanen saattaa puraista kasvustoa, minkä lisäksi kauriit ja jänikset pyrkivät herkuttelemaan versoilla. Syksyisin supikoirat kaivautuvat aidan ali syömään loppumarjoja.

”Satoaikaan ampiaiset saattavat vioittaa marjaa. Ne puraisevat reiän kuoreen ja siirtyvät sitten seuraavaan marjaan. Toisinaan räkättirastaat vierailevat kasvustossa säikyttelemässä poimijoita”, Samuli Mäenpää kertoo.

Ohrakasken tilalla naudat laiduntavat pensasmustikkatarhan vieressä. Kokeilussa on myös parsan viljely pienimuotoisesti. Kuva: Carolina Husu

Viljelmän kasteluvesi pumputaan kahdesta varta vasten kaivetusta lammesta. Viime kesien ennätyshelteillä molemmat tyhjenivät.

Käytössä on tihkukastelu, jonka mukana lannoitteet kulkeutuvat kasvustoon.

Mäenpää toivoo kastelun optimoinnin tasaavan pensasmustikan suuria satovaihteluita. Siinä apuna on Paul-Tech-mittausasema, jolla voi seurata peltomaan kosteuden, lämpötilan ja ravinteiden tasoa.

”Tavoitteena on 9000 kiloa hehtaarilta. Jonain vuonna satoa voi kuitenkin saada 3000 kiloa. Kuivana vuotena sato jäi 1500 kiloon”, Samuli Mäenpää sanoo.

”Vesi on ollut kortilla viimeiset kaksi vuotta. Tavoitteemme onkin, ettemme kastele turhaan. Samalla marjan vesijalanjälki pienenee.”

Lue lisää:

Pensasmustikkaruudut

Herukat, pensasmustikat puutarhamarjat kypsiä, kesäomenia päästään pian maistelemaan