Lihakeskusliiton puheenjohtaja liputtaa tuontipihvin puolesta: "Työpaikat ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin lihan alkuperä"

Lihakeskusliiton uusi puheenjohtaja Peter Westerholm on paljasjalkainen helsinkiläinen. Entinen it-alan johtaja ajautui elintarvikealalle sattumalta. Kuva: Päivi Sivonen

Lihakeskusliiton uusi puheenjohtaja Peter Westerholm toivoo ennakkoluulotonta suhtautumista tuontilihan käyttöön raaka-aineena. Suomen lihaomavaraisuus on enää 90 prosenttia, ja se laskee nopeasti.

Hänen mukaansa suomalaisten lihajalostamoiden on käytännössä pakko käyttää jatkossa enemmän tuontilihaa. Liha-alalla toimii Suomessa noin 300 yritystä, joissa työskentelee lähes 8 000 työntekijää.

"Työpaikat ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin lihan alkuperä. Suomen markkinoille tulee harvoin huonoa lihaa ulkomailta, koska valvontajärjestelmä on niin hyvä. Ei ole reilua, että tuontilihaa dissataan", Westerholm sanoo.

Lihanjalostamoilla on jatkossa pulaa varsinkin kotimaisesta naudanlihasta. Westerholm toivoo, että kotimainen raaka-aine ei olisi ainoa tekijä lihatuotteen valinnassa.

"Kaipaan ajattelun muutosta. Painottaisin enemmän kotimaista työtä ja kotimaista laatua."

Suomalainen maatalous on suurissa kannattavuusongelmissa. Miten viljelijän käteen jäävää tuloa voitaisiin kasvattaa?

Lihakeskusliitto on valmis tiivistämään yhteistyötä entisestään MTK:n kanssa, jotta ruokaketjuun saataisiin läpinäkyvyyttä.

Westerholmin mielestä yhtenä ongelmana on teurastuksen keskittyminen kahteen isoon taloon, Atrialle ja HKScanille.

"Teurastamoiden maksut ovat muualla Euroopassa kilo- ja eläinkohtaisia, mutta Suomessa veloitus on tuntiperusteinen. Tämän vuoksi teurastus maksaa pienessä teurastamossa neljä–kertaa enemmän kilolta kuin isossa. Se on merkittävä kilpailutilanteen vääristäjä."

Westerholmin mielestä tilojen on myös katsottava peiliin, sillä pelkkä kaupan ja teollisuuden syyttely ei auta.

"Suurin osa tiloista hoitaa asiansa hyvin. Mutta on viljelijöitä, jotka eivät tykkää yritystoimintaan kuuluvasta kirjanpidosta ja varastoinvestoinneista. Tiloille on saatava enemmän prosessiajattelua, koska investoinnit eivät ole aina tehokkaita."

Westerholmin mukaan maatalouden kannattavuuskeskustelussa pitäisi verrata kaupan, teollisuuden ja maatilojen katteita, koska se antaa realistisemman kuvan tuottojen jakaantumisesta ruokaketjussa.

Hän arvioi, että tilakokojen suurentaminen on jatkossa suomalaisen maatalouden ainoa eloonjäämismahdollisuus.

"Se ei toimi, että jatketaan vain perunanviljelyä ja maidontuotantoa kuten ennenkin. Maatiloilla on vähän vääränlaista ylpeyttä ja kilpailua. Mieluummin puurretaan yksin kuin tehdään yhteistyötä. Saman kylän viljelijät voisivat esimerkiksi yhdistää voimansa suoramyynnissä."

"Nuorempi ja koulutetumpi viljelijäsukupolvi onneksi ymmärtää, että maatalous on liiketoimintaa, eikä vain elämäntapa."

Peter Westerholm on paljasjalkainen stadilainen ja hän ajautui liha-alalle sattumalta vasta myöhemmällä iällä. Aikaisemmin ekonomitaustainen mies toimi esimerkiksi it-alan johtotehtävissä.

"Lapsuuskesäni vietin maalla Inkoossa ja Ahvenanmaalla. Äidin mielestä haisin navetalle joka päivä, kun tulin himaan. Pyörin siellä paikallisten maanviljelijöiden kanssa."

Westerholm oli myynyt vuonna 2012 edellisen yrityksensä, porilaisen Akkupojat Oy:n. Kesällä hänen vene sattui uppoamaan rantaan.

"Ikaalisten Luomun omistaja kaupitteli samanlaista venettä, joten ajoin Ikaalisiin sitä katsomaan. Omistaja oli mielenkiintoinen nuori kaveri ja istuin hänen seurassaan kahtena iltana viisi tuntia. Hän kysyi, kiinnostaisiko minua tulla osakkaaksi lihayhtiöön."

Westerholm lupasi harkita asiaa. Lopulta hän päätyi osakkaaksi sipoolaiseen Pajuniemeen (nykyiseen Talman Luomuun), koska yritys sijaitsi lähempänä Helsinkiä kuin Ikaalisten Luomu.

Talman Luomun tuotevalikoimaan kuuluu lihaisia leikkeitä, ruokamakkaroita, maksamakkaraa, tuorelihaa ja suosittu joulukinkku. Lenkkiä ja nakkia menee eniten kaupaksi.

"Pekonin suosio kasvaa voimakkaasti. Talman Luomu tekee Suomessa pekonia kotimaisesta raaka-aineesta. Yrityksen taloustilanne on vaikea, mutta minä uskon luomuun."

Westerholm omisti aiemmin vaimonsa kanssa kolme päiväkotia Helsingissä ja niissä siirryttiin kokonaan luomuruokaan. Vaikka luomu oli noin 20 prosenttia tavallista raaka-ainetta kalliimpaa, ruuan kokonaiskustannus kasvoi vain 5 prosenttia.

"Hävikki jäi lähes kokonaan pois, koska luomuruoka on hyvänmakuista ja sen tarvetta on helppoa arvioida. Luomuruuasta keskustelu lisääntyi myös lasten perheissä."

Luomuliha on tehnyt läpimurron Suomessa vasta joulukinkuissa, mutta Ruotsissa ja Tanskassa luomu on levinnyt koko maahan. Iso käänne naapurimaissa tapahtui, kun kunnat ja valtio rupesivat käyttämään luomua.

Westerholm toivoo, että Suomessakin luomuruokaa tarjottaisiin kouluissa, sairaaloissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa.

"Koko menyytä ei kannata muuttaa luomuksi kerta heitolla. Ensin voisi siirtyä luomumaitoon, -muniin ja -jauhoihin. Se on ihan fakta, että luomutuotantoon siirtyneillä tiloilla on parempi kannattavuus."