Kolme neljästä suomalaisesta olisi valmis maksamaan ylimääräistä lähiruuasta, kertoo tuore tutkimus

Kolme neljästä suomalaisesta sanoo olevansa valmis maksamaan lähellä tuotetusta ruuasta vähintään viisi prosenttia ylimääräistä. Polvijärven kunta tarjoili viime viikolla tällaista lähiruokalounasta. Kuva: Lari Lievonen

Kansainvälinen Deloitte-konsulttitoimisto on selvittänyt kuluttajien ostokäyttäytymistä viidessätoista Euroopan maassa. Suomessa kyselyyn vastasi yli tuhat kuluttajaa, ja yhteensä tutkimukseen osallistui yli 17 000 eurooppalaista.

Tutkimuksen mukaan kuluttajat haluavat lähiruokaa suosimalla osoittaa kuuluvansa paikalliseen yhteisöön, saada tuoreempaa ruokaa ja vähentää ajokilometrejä. Kolme neljäsosaa suomalaisista on valmis maksamaan vähintään viisi prosenttia ylimääräistä paikallisesti tuotetusta ruuasta.

Myös ruuan terveellisyys on suomalaisille tärkeä ostoperuste. 74 prosenttia vastaajista kertoo, että kiinnostus terveysvaikutuksiin on kasvanut viimeisen vuoden aikana. Muualla Euroopassa vastaava luku on 64 prosenttia.

Yhä useammalle ruuan terveellisyys on hintaa tärkeämpi tekijä, ja reilu puolet vastaajista toivoo kaupan antavan heille tietoa terveellisistä vaihtoehdoista. Toisaalta vain 17 prosenttia pitää päivittäistavarakauppoja luotettavina terveellisten elintapojen tietolähteenä ja vain neljä sadasta uskoo, että kaupasta saa luotettavaa ravitsemustietoa.

Vajaa puolet pitää tärkeimpänä terveystiedon tietolähteenä internetiä ja reilu neljännes luottaa sosiaaliseen mediaan.

Deloitten elintarvikealasta Suomessa vastaava partneri Jussi Sairanen sanookin tiedotteessa, että kaupalla on vielä tehtävää siinä, miten ne tarjoavat kuluttajille tietoa ruuan terveellisyydestä ja eettisyydestä.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kuluttajien lihansyöntiä. Suomalaiset kuluttajat kertoivat vähentäneensä kuluneen vuoden aikana keskimääräistä vähemmän lihansyöntiä kuin muut eurooppalaiset. Samoin vastasivat norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset. Yhtenä syynä saattaa olla, että Pohjoismaissa lihaa on perinteisesti syöty vähemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa, arvelee Sairanen.

Noin puolet eurooppalaisista kuluttajista olisi valmis lisäämään tupakka-askeista tuttuja varoitusmerkintöjä epäterveellisiin ja kestämättömällä tavalla tuotettuihin elintarvikkeisiin. Suomalaiset, samoin kuin tanskalaiset ja norjalaiset ovat tällaiseen menettelyyn vähiten innokkaita.

Sen sijaan suomalaiset yhdessä italialaisten, ranskalaisten ja portugalilaisten kanssa olisivat muita valmiimpia verottamaan epäterveellistä ja epäeettisesti tuotettua ruokaa tiukemmin.

”Verotus voi omalta osaltaan ohjata kuluttajakäyttäytymistä, kuten esimerkiksi alkoholiverotus tekee. Teknisesti epäterveellisen ruuan verotus voi olla hallinnollisesti raskas ja vaikea toteuttaa", Sairanen pohtii.

Lue myös:

Kauppa käytti mahdollisuuden iskeä ruokaverojen alentamiseksi

Yli puolet kannattaa epäterveellisten ruokien verotusta – eniten kannatusta saa sokerivero