Aarre: Villiyrttejä voi kerätä vielä marraskuussa – Tiesitkö, että villiyrttien ravintoaineet ovat loppuvuonna juurissa?

Voikukan juuret ovat syksyllä pitkiä, paksuja, meheviä ja ravinteikkaita. Kuva: Aino Saarikivi

Loka-marraskuussa, kun monet muut jahtaavat oransseissa liiveissään hirviä ja muita saaliseläimiä, minä otan istutuslapion käteen ja lähden villiyrttien juurijahtiin – ikiomaan pihapiiriini.

Juurten kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten ne pitää kerätä omasta pihasta tai metsästä tai sitten maanomistajan luvalla.

Juurten kaivamisessa on mielestäni jotakin alkukantaista ja samanlaista ihmettelyn iloa kuin sienestämisessä. Kevään ja kesän vihreät herkkukasvit näyttäytyvät nyt ruokalautasella, uutteissa ja teesekoituksissa uudenlaisessa asussa. Makumaailmakin on täysin erilainen.

Loka-marraskuu on mitä ihanteellisinta aikaa villiyrttien juurten kaivuun. Kasvien ravintoaineet ovat tähän aikaan vuodesta juurissa, ja niitä voi olla jopa 40 prosenttia enemmän syksyllä kuin keväällä, jota pidetään toisena juurten keruun sesonkiaikana.

Suosittelen tutustumaan ensin vain parin kolmen kasvin juuriin ja jatkamaan ensi syksynä taas parilla uudella. Vasta-alkajalle helppoja juuria ovat voikukan, juolavehnän ja nokkosen juuret. Jos asuu eteläisessä Suomessa, kannattaa kokeilla litulaukan juuria, jotka maistuvat wasabilta.

Millaisia terveyshyötyjä voikukan, nokkosen ja maitohorsman juurissa on? Miten juuret pitää käsitellä? Lue koko juttu Aarteen sivuilta! Jutun lopussa on ohje paahteiseen voikukanjuurijuomaan.