WWF päivitti kuluttajille suunnattua Kalaopastaan: MSC-sertifikaatti ei enää takaa kestävää pyyntiä

WWF:n mukaan MSC- ja ASC-sertifikaatit eivät enää kaikissa tapauksissa takaa kestävää pyyntiä. Siksi kaikki sertifioidut kalatuotteet eivät saa enää WWF:ltä vihreää merkintää.  Kuva: Jaana Kankaanpää

WWF:n Kalaopas on ohjannut kalan vastuulliseen kuluttamiseen liikennevaloin vuodesta 2006. Tämän vuoden merkittävin muutos on, ettei WWF enää automaattisesti suosittele villikalalle myönnettävällä MSC-sertifikaatilla tai kasvatetulle kalalle myönnettävällä ASC-sertifikaatilla merkityn kalan ostamista.

Aikaisemmin näiden sertifikaattien tuotteet ovat saaneet automaattisesti vihreän valon. Jakossa Kalaoppaan suositukset perustuvat WWF:n omiin taustaselvityksiin.

”Sertifiointien piiriin on tullut yhä enemmän sellaisia kaloja ja mereneläviä, joiden sertifiointia emme ole voineet tukea. Esimerkiksi Atlantin sinievätonnikalan kalastus ei ole kestävää MSC-sertifikaatista huolimatta”, WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska kertoo tiedotteessa.

WWF korostaa, että sertifikaatit ovat edelleen tärkeitä työkaluja. Ne voivat parantaa kalastuksen ja vesiviljelyn laillisuutta ja jäljitettävyyttä sekä kehittää kalastushallinnon toimivuutta alueilla, joissa ongelmia tällä hetkellä on.

”Tuontikalaa ostaessa sertifioitu tuote on yhä parempi kuin sertifioimaton. WWF ei kuitenkaan voi enää suositella sertifiointia vedenpitävänä takeena vastuullisesti pyydetystä kalasta.”

Muutos näkyy Kalaoppaassa niin, että vihreällä merkittyjä, eli WWF:n vastuullisiksi suosittelemia, kaloja ja mereneläviä on huomattavasti aiempaa vähemmän. Esimerkiksi kalapakasteissa yleisesti käytettyä alaskanseitiä ei enää löydy vihreältä listalta.

”Suositeltavien vaihtoehtojen vähäisyys kertoo maailman kalakantojen heikosta tilasta ja kalastushallinnon toimimattomuudesta. Keskeinen ongelma sekä Suomessa että maailmalla on myös puutteellinen tieto kalakannoista”, Ovaska sanoo.

Suomen merialueilta pyydetty siika pysyy Kalaoppaassa yhä keltaisena eli sen ostamista suositellaan harkitsemaan kahteen kertaan.

Vaellussiikakannat ovat uhanalaistuneet jokien patoamisen seurauksena. Merialueen siiankalastukseen saatiin vuonna 2013 säätely- ja hoito-ohjelma, mutta valitettavasti merkittävää kantojen elpymistä ei ole nähtävissä. WWF:n mukaan erityisesti Merenkurkussa ja Selkämerellä suurin osa siikasaalista on nuorta kalaa, joka ei ole ehtinyt lisääntyä.

“Olemme olleet huolissamme, tippuuko merialueen siika Kalaoppaassa jopa punaiselle listalle”, kertoo Ovaska.

Siian verkkokalastuksen säätelyä on määrä tiukentaa vuoden 2023 alusta lähtien, mutta muutos on vasta maa- ja metsätalousministeriön käsittelyssä.

Kuluttajien ja kalakaupan kannalta positiivinen uutinen on, että nyt myös Ruotsissa kasvatettu kirjolohi sai Kalaoppaassa vihreän valon. Suomessa kasvatettu kirjolohi on ollut suositeltavien joukossa jo vuodesta 2014.