Uutinen mansikan alkuperän selvitysmenetelmistä säikäytti torimyyjät
"Hakaniemen tori oli viime kesänä aamulla täynnä kotimaista mansikkaa, mutta iltapäivällä tiedottamisen jälkeen mansikat olivat muuttuneet virolaisiksi ja puolalaisiksi", kertoo Eviran erikoistutkija Annikki Welling.
Helsingin rautatieasemalla myytiin tiistaina hollantilaista mansikkaa. Kuva: Riitta Mustonen"Kyllähän me toivomme, että pelkästään tieto alkuperämerkinnän pakollisuudesta riittäisi siihen, että vilunkipelaajat eivät edes yrittäisi", erikoistutkija Annikki Welling Evirasta huokaa.
Pelkän käskyn varassa ei tulevaisuudessa kuitenkaan tarvitse edetä, sillä elintarvikevirasto Evira saanee pian käyttöönsä laitteet, joilla mansikan maantieteellinen alkuperä pystytään todentamaan isotooppianalyysien avulla.
Evira ja Luonnonvarakeskus Luke keräsivät viime vuonna mansikkanäytteitä koko Suomesta ja lähettivät ne analysoitavaksi Saksaan. Niin saatiin selvitetyksi suomalaisen mansikan isotooppikirjosto ja alkuaineprofiili.
"Suomalaiset mansikat erottuivat täysin kiinalaisista, puolalaisista ja jopa ruotsalaisista", Welling iloitsee.
Testaamista jatketaan edelleen, jotta vuotuinen vaihtelu saadaan selville.
Vastaavia isotooppikirjostoja on tehty useissa maissa. Eviran pääjohtaja Matti Aho toivoo, että ne saataisiin avoimeen käyttöön, jotta voitaisiin nykyistä helpommin tehdä palveluanalytiikkaa.
Suomessa aloitettiin mansikasta, mutta seuraavana selvityslistalla saattavat olla metsämustikka, omena, kantarellit ja jopa kala ja liha. Näissä kaikissa alkuperäväärennökset ovat arkipäivää.
Wellingin mukaan lihasta pystytään nykyisin selvittämään, mistä eläinlajista se on, muttei vielä sitä, onko eläin kasvatettu Suomessa.
"Eläimistä pitäisi luoda oma isotooppikirjostonsa. Ongelmana on kuitenkin esimerkiksi se, että eläimet syövät tuontirehua", Welling pohtii.
Elintarvikeasetuksen mukaan tuoreiden kasvisten ja hedelmien alkuperämaa on aina kerrottava, samoin lihan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
