Suomessako ruoka kallista? Sudanilainen työskentelee 21 päivää ostaakseen kassillisen ruokaa
Edellisen vuoden vertailussa suomalaisilta kului ruokakorin hankintaan 3,5 työtuntia.Euroopassa korillisen ruokaa saa jopa yhden tunnin työllä, kun taas Burundissa saman satsin ostamiseen täytyy paiskia töitä 47 päivää. Erot ruoan hinnassa käyvät ilmi avustusjärjestö World Visionin vuosittaisesta Price Shocks -raportista, jossa vertaillaan ruokakorin ostamiseen vaadittavaa työmäärää 77 eri maassa.
Raportin mukaan 16 maassa töitä on tehtävä yli viikko, jotta voi ostaa 10 tarvikkeen ruokakorin, jossa on muun muassa kilo riisiä, jauhoja, kananmunia, sokeria, tomaatteja sekä ruokaöljyä.
Eniten ruoan hinta on noussut kaikkein köyhimmissä maissa. Ruoan ostamiseen vaadittava työaika on pompannut vuodessa pahimmillaan yli 40 prosenttia.
Burundissa työpäiviä vaaditaan kaikkein eniten,1,5 kuukautta. Sudanissa puolestaan ruokakorin ostamiseen tarvitaan 21 työpäivää.
Vauraammissa maissa, kuten Suomessa, elintarvikkeiden hintojen nousu on tasaantumassa. Saksassa vertailussa käytetyn ruokakorin voi hankkia 1,5 tunnin työllä. Irlannissa kuluu vain yksi työtunti ja Iso-Britanniassa 3,5 tuntia.
Suomi ei ole mukana tämä vuoden vertailussa, mutta edellisen vuoden vertailussa suomalaisilta kului ruokakorin hankintaan 3,5 työtuntia.
”Tilanne on pahin konflikteista ja ilmastonmuutoksesta kärsivillä alueilla, missä ruoka ei ole vain kallista, vaan täysin miljoonien ihmisten ulottumattomissa.”
Globaali nälkäkriisi syvenee jatkuvasti. World Visionin mukaan 36 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta 32 eri maassa.
”Tilanne on pahin konflikteista ja ilmastonmuutoksesta kärsivillä alueilla, missä ruoka ei ole vain kallista, vaan täysin miljoonien ihmisten ulottumattomissa”, Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Annette Gothóni kertoo tiedotteessa.
Viime vuonna ruoka-apuun tarvittavasta kansainvälisestä rahoituksesta saatiin Gothónin mukaan kasaan alle puolet, joten miljoonat ihmiset jäivät hätäavun ulkopuolelle.
Välittömän hätäavun ohella pienviljelijöiden tukeminen sekä kouluruokailun edistäminen kehittyvissä maissa ovat tärkeitä apukeinoja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









