Väkiluvultaan Suomen kokoinen saarivaltio vie ruokaa ulkomaille 7 kertaa Suomen viennin verran – Irlannista voisi ottaa oppia

Irlannin ruokaviennistä lähes kolmannes on maitotuotteita.  Kuva: Sanne Katainen

MT:n tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on ollut esillä Suomen elintarvikeviennin kehittäminen Irlannin vientimallia muistuttaen.

Irlannin mallilla tarkoitetaan kansallisella tasolla keskitettyä ja pysyvää elintarvikeviennin tukemista.

Väkiluvultaan Suomea vastaava mutta maantieteellisesti paljon pienempi Irlanti vei viime vuonna ruokaa ulkomaille 15,2 miljardin euron arvosta.

Suomen ruokaviennin arvo oli samaan aikaan aavistuksen yli kaksi miljardia euroa.

Noin kolmasosa Irlannin viennistä noin kolmannes kohdistuu Iso-Britanniaan ja toinen kolmannes EU-markkinoille.

Suurin irlantilaismaatalouden vientiartikkeli ovat maitotuotteet, joita viedään noin viidellä miljardilla. Toiseksi eniten viedään lihaa ja karjaa, noin kolmella ja puolella miljardilla.

Saarivaltion vientiä on edistetty tavoitteellisesti jo vuosikymmeniä.

Elintarvikealan kehittämiseen ja vientiin keskittyvä markkinointivirasto Bord Bia perustettiin vuonna 1994.

Irlantilaista ruokaa markkinoidaan maailmalle Origin Green -brändillä.

”Yhteinen brändi kokoaa ulkomaalle vievät yritykset yhden katon alle ja tehostaa viestiä Irlannin kestävästä ruokajärjestelmästä sen sijaan, että jokainen yritys pyrkisi viemään sitä yksinään. Se lisää Irlannin kestävän ruuantuotannon tunnettuutta maailmalla”, MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios toteaa.

Bord Bia auttaa ruokaviejiä koulutuksessa, markkinoinnissa ja myös rahoituksessa.

Ninios kertoo, että Bord Bia pyörittää Talent Academy -koulutuskokonaisuutta, jossa kehitetään vientiosaamista. Opintoihin kuuluu myynnin lisäksi logistiikan, brändäyksen ja markkinoinnin opintoja. Lyhyen teoriakoulutuksen jälkeen opiskelijat sijoitetaan elintarvikeyrityksiin ympäri maailmaa tekemään todellisia projekteja, jonka jälkeen he ovat yritysten palkattavissa laajan lisäkoulutuksen kera.

Irlantiin verrattuna Suomen ruokavienti on lyhytjänteisempää. Toiminta on hajautunut useammalle toimijalle, ja se on hankevetoista.

Hankkeiden rahoitus toteutetaan rahoituskausi kerrallaan, eli vientiin tähtäävillä yrityksillä ei ole tietoa rahoituksen pysyvyydestä.

Ero on myös kampanjoinnin mittakaavassa. Bord Bian budjetti viime vuonna oli 80 miljoonaa euroa.

Suomalaisen vastineen, eli Food from Finlandin, vuosibudjetti on ollut noin 1,3 miljoonaa euroa.

Jos Food from Finland -hankkeelle ei anneta hallitusneuvotteluissa jatkoa, tai ruokaviennin edistämisestä ei tehdä pysyvää organisaatioita, hanke päättyu vuoden 2023 lopussa.

”Nyt olisi näytön paikka, että ei ajeta tällaista menestystarinaa alas, vaan sen jatkoksi voidaan rakentaa vielä parempi malli. Se voisi perustua esimerkiksi Irlannin malliin”, Ninios summaa.