Ruokailu on muutakin kuin soppa lautasella: kohteliaisuuksia, arvoja ja päivittäisiä ruokarituaaleja
Arjen luksusta on maistuva annos lautasella – sen lisämausteeksi voi ripotella hyvää mieltä ruuan tekijälle.
On aivan paikallaan kiittää tekijää siitä, että tämä on ahkeroinut hellan kulmalla. Kuva: Lari LievonenRuoka on muutakin kuin vain savulohisoppa lautasella. Eräs tv-mainos muistuttaa onnistuneesti juuri tästä.
Hyvä ruoka on arjen luksusta – pieni jättipotti nauttijansa soluille mutta myös mielelle.
Onnistuneen ruokahetken anti on hyvä jakaa kiitoksella ruuan tekijöille, kun se vain on mahdollista kotona, ravintolassa tai hampurilaispaikassa. Vasta silloin ruokaketju pellolta pöytään on lopullisesti valmis.
Sain keittiön naisilta vastaan toivomani äänekkään naurunremakan.
Kerran ruokaillessani Lottamuseon kanttiinissa Tuusulassa, sain tilaisuuden kiittää tekijöitä ripaus huumoria lisämausteena.
Palautin peltiset armeijan astiat tiskiin ja astuin keittiön ovelle marsalkan elkein pieni hymynkare suupielilläni. Kiitin henkilökuntaa ”poikkeuksellisen maukkaasta muonituksesta, joka oli saatu laadittua näinä vaikeina aikoina”.
Ruokakulttuuriksi katsotaan kansan tai muun ryhmän tuntemaa ja valmistamaa ruokalajien valikoimaa, johon liittyy yhteinen sanasto.
Laajassa mielessä se kattaa yhtä lailla syömisen sosiaalisen puolen: esimerkiksi kohteliaisuuden, ruokavalintoja ohjaavat arvot ja päivittäiset ruokarituaalit.
PS: Myös sitä rakentavaa kritiikkiä on syytä antaa, jos annokseen on pulahtanut vaikkapa tuplasuola. Tuolloin saa odottaa eteensä uutta kunnollista annosta.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
