Ruoka

Koronakriisi herätti ruotsalaiset oman ruuan riittävyyteen – "Pitäisi syödä sitä, mitä pystytään itse tuottamaan"

Ruotsissa koronavirus on saanut ihmiset ostamaan paikoin kaupan hyllyt tyhjiksi. Keskusteluun on noussut, miten oma ruoka riittää.
Janne Riikonen
Tukholmalainen Helen pyyhki ostoskärryn käsipidikkeen saniteettipyyhkeellä ja kauhoo irtokarkkeja kumihanskat kädessä. "En ole muuttanut ostoskäyttäytymistäni. Vähän ylimääräistä kipulääkettä olen ostanut."

"Koronavirus tuli juuri tähän kohtaan, kun olemme rakentamassa Ruotsiin uutta siviilipuolustusta, jossa tarkastelemme myös elintarvikeomavaraisuutta. Selvitys asiasta annettiin hallitukselle maaliskuun alussa, ja sen mukaan maassa pitäisi olla kolmen kuukauden valmius", toteaa Ruotsin elintarvikeviraston valmiuspäällikkö Therese Frisell.

Selvityksen takana ovat Ruotsin elintarvikevirasto, maatalousvirasto ja valtion eläinlääketieteellinen laitos. Myös maataloustuottajajärjestö LRF on yrittänyt saada aikaan keskustelua omavaraisuudesta mutta huonolla menestyksellä.

Sitten iski korona. Ruotsalaisetkin ryntäsivät kauppoihin ostamaan ruokaa ja vessapaperia. Muun muassa Dagens Industri -lehti otsikoi maanantaina, että virus nosti omavaraisuuden keskustelun kärkeen.

Vielä 1980-luvulla Ruotsi oli sataprosenttisesti omavarainen kaikissa peruselintarvikkeissa. Nyt lukema on laskenut jopa alle 50 prosentin, eli maassa tuotetaan vain puolet siitä, mitä kansa syö.

Maataloustuotanto supistui EU-jäsenyyden myötä, kun maataloustukia poistettiin ja maahan virtasi halpaa ruokaa muualta.

Frisellin mukaan Ruotsissa on kyllä edellytykset lisätä tuotantoa, mutta ongelmana on kuluttaja.

"Valitsemme erilaista ruokaa, mitä pystymme tuottamaan. Osa välttää perunaa, kun siinä on hiilihydraattia, ja osa viljaa, kun siinä on gluteenia. Toiset eivät syö lihaa, joku ei juo lainkaan maitoa. Ruotsalainen on lisäksi maailman uteliain kuluttaja, joka etsii uusia makuja maailmalta."

Frisell huomauttaakin, että avuksi ei tarvittaisi pandemiaa, vaan pitäisi oppia syömään sitä, mitä pystytään itse tuottamaan.

"Lisäksi jokaisella olisi hyvä olla kotivara. Pari vuotta sitten lähetimme asiasta esitteen koteihin, ja nyt se on kaivettu esiin. Se muistuttaa valmiudesta."

Jos koronakriisi laajenee ja kaataa työvoimaa, Ruotsinkin elintarvikehuolto voi olla pulassa. Työntekijäpula saattaa iskeä niin elintarviketeollisuudessa kuin maataloudessa.

"Nyt on jo pikakoulutettu lomautettuja hotellityöntekijöitä vanhustenhuoltoon. Sairaanhoito-opiskelijoita voidaan kutsua töihin ja esimerkiksi eläinlääkäriksi opiskelevia teurastamoihin töihin", Frisell kertoo.

Lisäksi elintarviketeollisuudessa saatetaan joutua supistamaan valikoimaa työmäärän vähentämiseksi.

Ruotsin tuottajaliiton puheenjohtaja Palle Borgström miettii, sujuuko elintarviketuonti muista maista, jos koronakriisi jatkuu. Nyt jo on nähty, että maat eivät toimita edes suojavarusteita rajojen yli.

Frisellin mukaan elintarviketoimitukset kauppoihin toimivat toistaiseksi hyvin. Puutteita on ollut sen vuoksi, että ihmiset ostavat isoja määriä kerralla eivätkä aina löydä juuri sitä pastaa tai juustoa, mitä haluavat.

Monet Euroopan maat ovat sulkeneet rajansa ihmisiltä, mutta tavarat kulkevat. "Sitten jos pandemia laajenee ja monet sairastuvat, tähän voi tietysti tulla häiriöitä", Frisell myöntää.

Tukholman Västbergan Coopin hyllyt olivat paikoin tyhjinä tiistaina. Sipsit ovat tehneet kauppansa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Neljän ruokayrityksen vientirinki oli tammikuussa jo lähtökuopissa Hongkongiin – "Nyt odotamme Kiinassa uudenvuoden juhlinnan päättymistä", sanoo Snellmanin vientivastaava

Söin täällä: Suomalainen hevonen tekee viimeisen palveluksensa herkkusuun lautasella

Hammaslääkärilehti: Kasvijuomien runsas käyttö voi aiheuttaa kariesta

Maailman helpoimpaan suklaamousseen tarvitaan vain kaksi raaka-ainetta