HamppuFarmin ensimmäinen kylvö oli epävarma ja puimurikin syttyi tuleen – lue viljelijäperheen tarinan alku - Ruoka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Ruoka

HamppuFarmin ensimmäinen kylvö oli epävarma ja puimurikin syttyi tuleen – lue viljelijäperheen tarinan alku

Kuukausiliite Kantri kertoi HamppuFarmin tarinan viisi vuotta sitten. Yritys toimii Mellilässä edelleen.
Markku Pulkkinen
Kantri kertoi Virve Kettusen ja Ville Virtasen HamppuFarmista viisi vuotta sitten. Tämä kuva on vuoden takaa.

Kun Ville Virtanen toissasyksynä pui ensimmäistä öljyhamppusatoaan ja hampun kuidut kietoutuivat joka ikisen puimurin osan ympärille niin, että puimuri syttyi tuleen, hampunviljelyn jatkaminen ei tuntunut ollenkaan kiinnostavalta vaihtoehdolta.

”Silloin tökki tosissaan. Viljely oli alusta asti haastavaa. Kylvön jälkeen ei tiedetty, mikä pellolla on hamppuverso, mikä rikkaruoho. Kun hamppukasvusto sitten lähti vauhtiin, kylvörivit alkoivat näkyä. Rikkojakaan ei tarvinnut torjua, sillä hampun runsas lehdistö peitti rikat alleen”, Ville kertaa vuotta 2013.

Ville Virtanen ja Virve Kettunen viljelevät Villen kotitilaa Marttilassa Varsinais-Suomessa. Murtolan tilalla on 150 hehtaaria peltoa ja 120 hehtaaria metsää.

Perheeseen syntyi Elias-poika vuonna 2011 ja Virve mietti, miten työllistäisi itsensä tilalla niin, ettei poikaa tarvitsisi vielä päivähoitoon. Hän keksi mehiläiset ja kouluttautui mehiläishoitajaksi. Tilalle ostettiin aluksi kaksikymmentä mehiläispesää.

Kun sitten Varsinais-Suomen hamppuhankkeessa haluttiin selvittää, pölyttävätkö mehiläiset hamppua, Murtolan tila ilmoittautui kokeiluun mukaan, sillä Villeä kiinnostaa muukin kuin perinteinen viljanviljely.

”Meillä ei ollut hampusta mitään käsitystä. Tulimme hankkeeseen mukaan vuonna 2013 ja kylvimme öljyhamppua kolme hehtaaria”, Ville kertoo.

Selvisi, että mehiläiset eivät ole hampun perään. Hamppu on itsepölytteinen ja ilmeisesti sen lääkemäinen tuoksu karkottaa mehiläisiä yhtä lailla kuin se torjuu tuholaisia. Ei siis saatu hamppuhunajaa.

Mutta hamppu jäi. Kun Ville pääsi puintivaikeuksien yli, hän kylvi seuraavana vuonna 23 hehtaaria öljyhamppua.

Toisena keväänä Ville pääsi kylvämään jo viikkoa ennen vappua. Valokuvauksen harrastajana Ville asensi pellolle kameran kuvaamaan kasvustoa joka päivä kello 12. Kuvista hän koosti videon, josta näkee, miten oraat nousevat hitaasti, mutta kesällä kasvu ryöpsähtää.

Hamppu pölyää samaan tapaan kuin ruis, sillä se on maailman eniten siitepölyä tuottava kasvi. Pölyämistä kestää pari viikkoa, ja koko tienoolle leviää silloin miellyttävän aromaattinen tuoksu.

Pellolla on parhaimmillaan todella runsas kasvusto, kun siellä rehottavat sekä uros- että naaraspuoliset kasvit, mutta pölytyksen jälkeen urospuoliset yksilöt kuihtuvat kokonaan ja puintiaikaan jäljellä on enää vain noin puolet alkuperäisestä kasvustosta. Pelto näyttää valokuvissa erehdyttävästi ilmasta kuvatulta metsältä.

Puimaan on lähdettävä syksyllä, kun lintuparvet ilmaantuvat pellolle. Hampunsiemenet ovat näet lintujen suurta herkkua.

Kun ensimmäisenä vuonna hamppu tylsytti kaikki puimurin osat, toisena vuonna puinti sujui kuin vettä vaan.

”Sain säädöt kuntoon. Ensimmäisenä vuonna yritin puida samalla tekniikalla kuin piensiemeniä ja siksi siitä ei tullut mitään. Kun opettelin uuden tekniikan ja säädöt, puimuri ei mennyt kertaakaan jumiin. Tänä keväänä aion tuplata kylvöalan”, Ville suunnittelee.

Ville ja Virve innostuivat hampusta niin, että perustivat Murtolan tilalle HamppuFarmin, joka tuottaa hamppujalosteita. He rakensivat viime kesänä pihapiiriin yhteiset tuotantotilat hunajalinkoomolle ja hampun jalostukseen ja pakkaamiseen.

Koska rakennuksessa tuotetaan elintarvikkeita, siihen tarvittiin elintarvikehyväksyntä. Lupien saamisessa ei pariskunnan mielestä ollut mitään hankaluuksia, sillä he kysyivät viranomaisilta etukäteen, kannattaako hommaan lähteä ja mitä siihen vaaditaan.

”Nyt toimimme perheyrityksenä. On mahtavaa, kun voi itse päättää työajoistaan ja tekemisistään”, Virve iloitsee. Hän on aiemmin tehnyt vuorotyötä kahviloissa ja Nokialla yli viisitoista vuotta, joten hänelle yrittäjän vapaus on erityisen arvokas asia.

”Ville on kasvanut siihen pienestä pitäen eikä ehkä osaa arvostaa sitä samalla tavoin”, Virve miettii.

Eliaksen hoito on toistaiseksi onnistunut työn ohessa. Pikkumies kulkee mielellään mukana traktorin hytissä ja kaartelee pakkaamossa kippivaunun kanssa kuin vanha tekijä.

”Tuntuisi hassulta kuljettaa Eliasta parinkymmenen kilometrin päähän hoitoon. Tilanne muuttuu, kun poika kasvaa.”

Hamppua mainostetaan yhtenä muotiin tulleista superfoodeista eli erityisen terveellisenä elintarvikkeena. Kotimaista öljyhamppua jalostavat muutkin kuin HamppuFarmi, mutta siitä valmistettuja tuotteita on vasta vähän markkinoilla verrattuna ulkomaan tuontiin.

HamppuFarmi tuottaa tällä hetkellä kuorellista ja kuorittua hampunsiementä, hamppurouhetta ja hamppuöljyä. Tuotteet on otettu kaupoissa niin hyvin vastaan, että se on innostanut jatkamaan ja kehittämään uusia tuotteita.

HamppuFarmi on tänä vuonna tehnyt sopimuksen viiden tilan kanssa sopimusviljelystä oman 25 hehtaarin viljelyalan lisäksi.

”Valitsemamme tie vaatii paljon työtä. Me seistään kolmena päivänä viikossa esittelemässä tuotteitamme kaupoissa.”

Öljyhamppua paljon tunnetumpi hamppu on huumehamppu eli hassis. Kyse on samasta kasvista, Cannabis sativasta, mutta eri lajikkeesta.

”Huumehamppu on monista hamppulajikkeista, mutta sen tuntee jokainen ja sen maine harhauttaa. Me ilmoitamme viranomaisille, montako hehtaaria öljyhamppua aiomme kylvää, ja pelloilta voidaan ottaa näytteitä. Viime vuonna otettiinkin, mutta meidän hampussamme ei ollut huumaavaa ainetta”, Ville kertoo.

Hämäävää on, että kummallakin on samanlainen lehti ja sama tieteellinen nimi.

Suomessa viljellään myös kuituhamppua. Siinä missä Suomessa Finolan jalostama öljyhamppu kasvaa puolitoistametrisestä kahteen metriin, kuituhamppu hujahtaa neljään metriin.

Kuituhampun kuitu sopii moniin tarkoituksiin ja on vahvaa. Hamppu tuottaa kuitua saman verran vuodessa kuin puu 80 vuodessa, minkä tähden Villestä on hullua, että puukuidusta yritetään tehdä kangasta. Hampusta saman saisi huomattavasti tehokkaammin.

Suomalainen Finola on jalostanut öljyhamppua ja neuvoo Finola-lajikkeen viljelyssä.

Öljyhampusta käytetään sen siementä, joka on erityisen ravinteikas. Ihmisravinnon lisäksi hampunsiementä tuotetaan eläinten rehuksi, mihin erityisesti öljynpuristuksesta jäävä kuorikakku sopiikin mainiosti.

Hamppuöljyä myydään Euroopassa lemmikkieläinten ja hevosten turkin ja kavioiden hoitoon, mutta se sopii hyvin myös ihmisen iholle. Suomestakin saa jo hamppurasvaa, shampoota ja hoitoaineita.

HamppuFarmiltakin menee hamppuöljyä suomalaisen pientuottajan kosmetiikkatuotteisiin.

Ville Virtanen uskoo, että hampputuotteiden kysyntä kasvaa Suomessa niin kuin se on kasvanut maailmallakin ja kotimaisuus voi silloin olla yksi valtti. Hamppu on myös gluteeniton vaihtoehto, kunhan vain koko tuotantoketju saadaan gluteenittomaksi ja viranomaishyväksyntä tälle.

Juttu julkaistiin Kantrissa huhtikuussa 2015.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vain lihatuotteissa saa käyttää lihaan viittaavia sanoja, Ranskan laki sanoo – "makkara" ja "burgeri" eivät kelpaa kasvisruokiin, Sarvamaa peräänkuuluttaa maalaisjärkeä

Koronakevät pani teehuoneen konseptin uusiksi – teen rinnalle tuli lähiruoka

Riihimäen Martinassa on rossomainen meininki – lupsakkaa palveluja ja vaisuja kastikkeita

Söin täällä: Satamaravintolassa kaipaa kotimaista kalaa – ulkomainen leike ei Loviisassa sykähdyttänyt