Kasvatetun kalan omavaraisuusaste on laskenut Suomessa alle 15 prosenttiin – Elinkeino on täysin riippuvainen Ruotsista ja Norjasta - Ruoka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Ruoka

Kasvatetun kalan omavaraisuusaste on laskenut Suomessa alle 15 prosenttiin – Elinkeino on täysin riippuvainen Ruotsista ja Norjasta

Suomalaisista kuluttajista 82 prosenttia tahtoo ostaa enemmän kotimaista kalaa. Yli 80 prosenttia sanoo, että kalankasvatusta Suomessa tulisi lisätä.
Sanne Katainen
Itämerestä pyydetystä kalasta tehdyn rehun ravinnekuorma on erittäin pieni. Itämerirehu jopa poistaa fosforia ravinnekierrosta.

Kalan kulutus ja kysyntä ovat olleet Suomessa vahvassa kasvussa koko 2000-luvun ajan. Samaan aikaan kotimainen kalankasvatus on ajautunut pahaan kriisiin. Suomessa syödyn kasvatetun kalan omavaraisuusaste on laskenut alle 15 prosenttiin. Suurin osa Suomessa syödystä kalasta on kasvatettua tuontilohta, esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta.

"Kotimaisen kalan kulutuksen lisääminen tapahtuisi helpoimmin kasvatetulla kalalla. Siinä myös paikallisesti valmistettu rehu on tärkeässä osassa," sanoo muun muassa kalanrehua valmistavan Raisioaquan johtaja Tomi Kantola.

Kantola puhui aiheesta tiistaina järjestetyssä Aalloilta ateriaksi -hankkeen tiedotustilaisuudessa, jossa käsiteltiin kotimaisen kalankasvatuselinkeinon tulevaisuudennäkymiä. Hänen mukaansa alan hyväksyttävyyden ja tulevaisuudennäkymien kannalta on tärkeää kehittyä ympäristöystävälliseen suuntaan.

"Ilman ympäristöystävällistä rehua elinkeino ei saa tarvitsemaansa elintilaa."

Tällä hetkellä kalankasvatuksen pullonkaula Suomessa on se, että uusia kalankasvatuslupia ei ole myönnetty. Vanhoja lupia on myös pienennetty niiden uusimisen yhteydessä.

"Kotimaisen kalan tarjonnan lisäämiseen on helppo ratkaisu: kalankasvatus lupien lisääminen," sanoo Sastamalassa toimivan perheyrityksen Kalaneuvoksen varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen.

Hukkanen huomauttaa, että kalankasvatus on tehokas keino tuottaa eläinproteiinia. Kalakilon tuottamiseksi tarvitaan 1,1 kiloa rehua. Lisäksi kalankasvatus on hyvä työllistäjä harvaan asutulla rannikkoseudulla.

"Kotimaisen kalan kysyntä kasvaa ja tarjonta vähenee jatkuvasti. Tilannehan on absurdi, varsinkin kun otetaan huomioon, että meillä Suomessa on erittäin paljon hyviä kalankasvatuspaikkoja."

Viime viikolla valmistuneen, Kalaneuvoksen Innolinkillä teettämän kuluttajakyselyn mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista katsoo, että kotimaista kalankasvatusta pitäisi lisätä.

"Tämä on meille erittäin miellyttävä ja mukava uutinen," Hukkanen sanoo.

Kalankasvatusta on mahdollista tehdä kestävällä tavalla kiertotalouden keinoja hyödyntäen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa, että Itämeressä kasvatettavalle kalalle ruokitaan Itämerestä pyydetystä kalasta valmistettua rehua.

Kalanrehuksi voidaan käyttää esimerkiksi silakasta ja kilohailista valmistettua kalajauhoa. Nykyisin suurin osa silakka ja kilohailisaaliista päätyy turkiseläinten rehuksi. Ihmisravinnoksi käytetään vuosittain noin kolme miljoonaa kiloa silakkaa. Kannat ovat kyllin suuria, että niitä voisi kalastaa vielä nykyistäkin enemmän.

"Kalankasvatuksessa käytettiin aiemmin itämeren ulkopuolelta kalastetusta kalasta tehtyä jauhoa. Se toi mukanaan ylimääräisiä ravinteita. Jos kalajauho valmistetaan Itämerestä kalastetusta kalasta, ulkopuolisia ravinteita ei tule," kertoo Raisioaquan tuotepäällikkö Susanna Airaksinen.

Airaksisen mukaan Raisioaquan valmistamalla kalajauholla on voitu kasvattaa 42 miljoonaa kiloa ruokakalaa, jonka ravinnekuorma on ollut 194 tonnia fosforia ja 1 646 tonnia typpeä. Kalajauhon valmistamiseksi Itämerestä on nostettu saaliskalan muodossa noin 245 tonnia fosforia ja 1 230 tonnia typpeä.

Itämerirehulla kasvatettu kala on poistanut Itämerestä neljässä vuodessa 50 tonnia fosforia. Keskimääräinen vuosipoistuma on 17 tonnia ja määrä on kasvanut rehun täysimittaisen käyttöönoton ansiosta. Vuonna 2019 fosforia poistui 19 tonnia. Itämerirehu on myös pienentänyt kalankasvatuksen typpikuormaa noin 75 prosenttia.

Poistuneen fosforin vuoksi Itämereen jää vuosittain kasvamatta 50 miljoonaa kiloa sinilevää.

Juttua oikaistu 27.5. klo 9.35. Jutussa kerrottiin, että Itämerirehu poistaa vuosittain 50 tonnia fosforia, todellisuudessa 50 tonnin poistuma on neljän vuoden ajalta. Vuosipoistuma on keskimäärin 17 tonnia ja vuodelta 2019 noin 19 tonnia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vain lihatuotteissa saa käyttää lihaan viittaavia sanoja, Ranskan laki sanoo – "makkara" ja "burgeri" eivät kelpaa kasvisruokiin, Sarvamaa peräänkuuluttaa maalaisjärkeä

Koronakevät pani teehuoneen konseptin uusiksi – teen rinnalle tuli lähiruoka

Riihimäen Martinassa on rossomainen meininki – lupsakkaa palveluja ja vaisuja kastikkeita

Söin täällä: Satamaravintolassa kaipaa kotimaista kalaa – ulkomainen leike ei Loviisassa sykähdyttänyt