Ruoka

Lahden tiukka kouluruokabudjetti sitoo keittiöiden kädet: "Näistä asioista ei ole keskusteltu riittävän korkealla tasolla"

Hinta ratkaisee Lahden tarjoaman kouluruuan raaka-aineiden valinnan. Yksi ateria pitää valmistua alle euron kustannuksilla.
Pasi Leino
Moni kunta on asettanut tiukat rajat sille, kuinka paljon kouluruuan raaka-aineet saavat maksaa.

Koululaisen aterian pitää saada Lahdessa reilusti alle eurolla, kertoo palvelupäällikkö Jukka Turta Päijät-Hämeen Ateriapalveluista. Hinnasta täytyy vielä nipistää, koska kaupungin budjetista ei ole tulossa enempää rahaa, päinvastoin.

Säästöpaineiden takia raaka-aineiden kilpailutukset tehdään niin, että hinta ratkaisee valinnan, Turta kertoo.

Annoksia valmistetaan päivässä noin 20 000. Lautasella pitää olla 80–100 grammaa proteiinin lähdettä eli esimerkiksi lihaa, kalaa tai härkäpapua.

Ruuantekijälle ydinasia on tehdä hyvää ruokaa. Miten sellaista pystyy valmistamaan, jos budjetti on tiukka, Turta kysyy. "Näistä asioista ei ole keskusteltu riittävän korkealla tasolla."

Turta kertoi näkemyksiään Lahdessa 13.8. järjestetyn Päijät-Hämeen ruokasektorin tulevaisuus -seminaarin paneelissa.

Jotain keskusteluja on ilmeisesti käyty, koska Lahden kaupungille on laadittu ympäristöohjelma, joka sisältää ruuan tuotantoa ja kulutusta koskevia tavoitteita ja toimia. Lisäksi Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki ensi vuonna.

Tavoitteena on muun muassa, että vuonna 2030 lahtelaiset syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua, maukasta ja terveellistä lähiruokaa, ympäristöjohtaja Elina Ojala kertoi seminaarilaisille.

Kyseisenä vuonna valtaosa julkisesta ruokatarjonnasta on kasvisruokaa ja luomuruuan osuus on 70 prosenttia.

Ohjelman toimiin kuuluu sekin, että vuosina 2021–2030 lähi- ja luomuruuan jalostusta ja yritystoimintaa kehitetään paikallisesti.

Ojalan mukaan kaupunki keskustelee mielellään pientuottajien kanssa siitä, miten heidän tuotteitaan saadaan paremmin esille (suurkeittiöissä).

Sitä ympäristöjohtaja ei esityksessään kertonut, millaisia taloudellisia satsauksia kaupunki on valmis lahtelaisten ruuan eteen tekemään.

Pitääkö luomuraaka-aineet saada samalla hinnalla kuin muut raaka-aineet, Turta pohti viitaten kaupungin luomuruokalinjaukseen.

Hänen mukaansa asiaa ei ole määritelty eikä ole halua nostaa arvokeskustelu sille tasolle, että luomusta oltaisiin valmiita maksamaan.

Paneeliin osallistunut Fazer Myllyn toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki muistutti, että luomutuotteiden hinnanmäärityksessä olennaista on, että luomun tuottaminen jalostettavaksi on tavanomaista kalliimpaa. "Siitä huolimatta asiakas on se, joka hinnan lopulta päättää."

Ihmisille pitää pystyä kertomaan, mikä tekee tuotteesta arvokkaamman, painotti panelisti Suomalaisen ruuan laatukäsikirjan kirjoittaja, yrittäjä Jarkko Lehtopelto.

Maataloustuottajien ääni paneelissa oli Kirsi Ahlgrén. Hän muistutti, ettei kukaan maataloustuottaja ehdoin tahdoin tuota siten, että siitä olisi ympäristölle haittaa. Maatiloillakin on paine karsia kustannuksia ja tuottaa tehokkaasti.

Lue myös:

Ruuan kotimaisuusaste julkisissa keittiöissä on kasvanut – Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta pitävät lähiruuan hankinnassa kärkisijaa

Enemmistö suomalaisista ei rajoittaisi lihan osuutta julkisessa ruokailussa – Selvät erot kaupungin ja maaseudun välillä

Joroisissa on panostettu lähialueen ruokaan – kouluruuan hävikki on painettu lähelle nollaa

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pekka Puska sai Maailman Sydänjärjestön elämäntyöpalkinnon

Piparileivontakisan voittaja teki vaativan tuulimyllytyönsä kahdessa tunnissa – korona-ajan kisa vaati erikoisjärjestelyt

Kofeiini virkistää, mutta sillä saattaa olla myös muita positiivisia vaikutuksia aivotoimintaamme

Söin täällä: Laakongin lounaan voimalla jaksaa koluta merikeskusta