Ruoka

Suomalaisten ruokahävikki on keskimäärin 24 kiloa henkeä kohden – uusi laskuri näyttää, miten paljon kotitaloutesi hävikki on rahassa mitattuna

Ruokahävikki voi maksaa nelihenkiselle perheelle keskimäärin 500 euroa vuodessa. Pauligin ja Luken tekemällä laskurilla näet, mitkä ovat omassa kotitaloudessa huomion arvoisia hävikin lähteitä.
Fanny Haga TBWA
Laskurista voitaisiin kuitenkin kehittää myös tutkimuskäyttöön sopiva työkalu.

Paulig ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat kehittäneet laskurin, jonka avulla kotitaloudet voivat arvioida vuosittaisen ruokahävikin määrää. Laskurin tekoon ovat osallistuneet myös Helsingin yliopiston opiskelijat.

Hävikkilaskurin avulla on mahdollista arvioida, kuinka paljon syömäkelpoista ruokaa päätyy omassa kotitaloudessa hävikkiin. Laskuri ei mittaa esimerkiksi kahvinporojen tai vihannesten kuorten osuutta.

Vuoden aikana jokainen suomalainen tuottaa keskimäärin 24 kiloa ruokahävikkiä. Nelihenkisen keskivertoperheen tuottaman ruokahävikin arvo on vuodessa noin 500 euroa. Väestötasolla hävikin arvo on vuosittain noin 500 miljoonaa euroa.

Laskurin avulla voi nähdä kotitalouden ruokahävikin määrän ja arvon lisäksi myös hävikin CO2-päästöt. Koko Suomen ruokahävikin hiilidioksidipäästöt vastaavat vuosittain noin 6 miljardin henkilöautokilometriä.

Kaikesta Suomen ruokahävikistä noin kolmannes syntyy kotitalouksissa. Kotona syntyvää hävikkiä on kuitenkin vaikea hahmottaa, sillä sitä syntyy vähän kerrallaan.

"Olisi tärkeää saada laskuri mahdollisimman monen ihmisen käyttöön. Näin hävikin syitä mietittäisiin tarkemmin ja hävikin määrä saataisiin toivottavasti laskemaan", Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo.

EU-komissio on asettanut tavoitteeksi koko ruokajärjestelmän hävikin puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Katajajuuren mukaan hävikin puolittaminen vaatii paljon työtä.

"Keskimääräisen ihmisen hävikki on noin 70 grammaa päivässä ja näitä pitäisi onnistua puolittamaan."

Vastaisuudessa elintarvikejätteen määrä tulee raportoida vuosittain komissiolle. Elintarvikejäte käsittää sekä syömäkelpoisen että syömäkelvottoman ruuan, esimerkiksi kahvinporot.

Tämän vuoksi elintarvikejätteen määrän arvioiminen kaikissa ruokaketjun osissa on myös tutkijoille tärkeä tehtävä.

Pauligin ja Luken laskuri ei ole sellaisenaan suoraan käytettävissä tieteelliseen tutkimukseen, vaan perustuu ennemminkin aiempaan tutkimukseen.

Katajajuuren mukaan laskurista voitaisiin kuitenkin kehittää myös tutkimuskäyttöön sopiva työkalu.

Suomessa teollisuuden osuus ruuan kokonaishävikistä on noin 20 prosenttia. Hävikkiä syntyy kaikenlaisessa teollisuudessa, eikä esimerkiksi liha- tai leipomoalan hävikkiä voi nostaa ylitse muiden.

EU-komission tavoitteen mukaisesti myös Paulig tähtää omassa tuotannossaan syntyvän hävikin puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.

Uusi ruokahävikkilaskuri on osa Pauligin vastuullisuustyötä. Yhtiön vastuullisuusohjelmaan kuuluvat myös nykyistä vastuullisemmat tuotteet ja palvelut, ilmastotoimet, kiertotalous ja oikeudenmukainen ja osallistava toimintatapa.

Hävikkilaskurin tavoitteena on kiinnittää huomiota ruokahävikkiin, antaa neuvoja hävikin vähentämiseksi ja auttaa arvioimaan oman kotitalouden ruokahävikin määrää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Korona-aikana globaali viininkulutus laski alimmalle tasolleen liki 20 vuoteen

Ruokakaupan uusi tulokas herättää kiinnostusta tavarantoimittajissa – "Olemme tietenkin pelkkänä korvana tässä asiassa"

Suomalaiselle ruualle on tulossa uusi suuri ostaja Norjasta: "Tavoitteenamme on tulla yhdeksi ruokakaupan neljästä merkittävästä toimijasta"

Söin täällä: Kebab-ravintolan 35 euron perheboksilla ruokkii koko perheen – liha on suomalaista