Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ruoka

Pähkinät omasta puutarhasta – Joel Rosenberg on jo saanut satoa, vaikka alku oli vain kaksi pähkinää

Joel Rosenberg uskoo, että pähkinänviljely yleistyy Suomessa samaan tapaan kuin omenatarhaus: muinoin oli vain kitkeriä villiomenia, ja nyt viljellään useita lajikkeita.
Sanne Katainen
Joel Rosenberg kasvattaa pähkinöitä Laitilassa. Omat hasselpähkinät maistuvat hänestä parhailta sellaisenaan.

Innostus alkoi kolmesta pienestä pähkinäpensaan taimesta, jotka Joel Rosenberg osti Elimäeltä Mustilan arboretumista vuonna 2007. Hän vei ne mökille Laitilaan.

”En tiedä, mikä oikosulku mulle tuli, että istutin ne kymmenen sentin päähän toisistaan. Se kertoo jotain mun osaamisesta”, Rosenberg naurahtaa nyt.

Myöhemmin mies siirsi taimet erilleen. Seitsemän vuoden päästä yhdestä pensaasta tuli kaksi pähkinää. Rosenberg kuvasi ne ja laittoi innoissaan Facebookiin: ensimmäinen pähkinäsatoni!

Nyt Rosenbergillä on mökkitontillaan kymmeniä pähkinäpensaita, ja toissa syksynä hän keräsi yhdestä pensaasta 951 pähkinää. Tavoitteena ei ole omavaraisuus pähkinöissä, mutta ajatus siitä kiinnostaa. "Ajattelin, että kun olen vanha, niin keräisin vain pähkinöitä, koska niitä on helppo kerätä, ei tarvitse rehkiä."

Rosenberg kiinnostui omien pähkinöiden kasvattamisesta niin paljon, että alkoi perehtyä aiheeseen tosissaan. Hän tunnustaa helposti hurahtavansa johonkin – nuorena se oli kalastus, sitten tuli valokuvaus ja nyt kolme-nelikymppisenä pähkinät.

Rosenberg uskoo, että ilmastonmuutoksen myötä erilaisten pähkinöiden kasvatus yleistyy Suomessa samaan tapaan kuin omenoitten viljely. Omenatkin olivat aluksi villiomenapuissa kasvavia kitkeriä hedelmiä, ja nykyisin meillä tarhataan moninaisia omenalajikkeita. Sama voi tapahtua pähkinöille.

Pari vuotta sitten Rosenberg alkoi kirjoittaa pähkinöistä kirjaa. Kirjanteon myötä hän tutustui ihmisiin ympäri maailmaa.

Suomea lähin kaupallinen pähkinäviljelmä on Latviassa. Rosenberg kävi siellä ja Liettuassa kahtena syksynä tutustumassa viljelyyn. "Liettuassa pähkinää pidetään hyvänä viljelykasvina, ja Puolakin on jo aika iso hasselpähkinän tuottaja. Sieltä pähkinä on tulossa kohti pohjoista sitä mukaa, kun ilmastonmuutos etenee", Rosenberg uskoo.

Rosenberg viljelee tontillaan erilaisia pähkinälajikkeita, joista satoa tuottaa vasta noin tusina. Hän on kylvänyt kiinalaisia ja kanadalaisia siemeniä ja hankkinut taimia Puolasta, Saksasta, Hollannista, Latviasta ja Liettuasta.

Sanne Katainen
Hasselpähkinöitä on erikokoisia.

"Pähkinäpensas vaatii valoisan paikan, että se jaksaa tehdä siemenet. Kosteutta pitää olla riittävästi, mutta maan tulee olla läpäisevä ja ravinteikas. Lannoitan luonnonmukaisesti eli käyn taimistossa pissalla ja levitän tuhkaa maahan", Rosenberg kertoo.

Rosenberg korostaa, että hän ei ole pähkinäntuottaja vaan nimenomaan kokeilija. Hän on mukana Mustilan Arboretumin hankkeessa, jossa kehitetään pähkinänviljelyä Suomessa.

"Minulle on tärkeää myös edistää hiiltä sitovan maatalouden tutkimusta, jotta ilmastonmuutosta voidaan torjua tehokkaammin. Teen yhteistyötä peltometsäviljelyä edistävien tahojen kanssa eli tutkin pähkinälajistoa, jotta parhaita lajikkeita voitaisiin jatkossa istuttaa erilaisiin puustoisiin ympäristöihin."

Sanne Katainen
Joel Rosenberg on mukana hankkeessa, jossa kehitetään pähkinänviljelyä Suomessa. Hän kokeilee eri lajikkeita.

Pähkinäpensas on ristipölytteinen kasvi, joten pensaita pitää olla useampi, että ne tuottavat satoa. Pensaat voivat kukkia eri aikoihin, sillä jokainen on yksilö.

Täysikasvuisena pähkinä on 2–7 metriä korkea tiheä pensas, jos sitä ei leikkaa. Sen hedekukka on pienenpieni ja punainen, norkot ovat pitkät ja emikukat muutaman millin pituisia – niihin tulevat pähkinät.

Pähkinät voi poimia käsin taivuttamalla oksia alemmas koukkusauvan avulla tai ravistamalla pensasta. Itse pähkinä on suojalehtien sisällä. Eri lajikkeiden väri, muoto ja koko vaihtelevat suurestikin.

Sadonkorjuuaika Suomessa on syys-lokakuussa, minkä jälkeen pähkinät tulee säilyttää ilmavassa paikassa huoneenlämmössä tai vähän viileämmässä kuukauden, pari. Näin ne kuivuvat ja niihin muodostuu tunnistettava pähkinän maku. Tuoreena pähkinä on vetinen.

Pähkinäpensaan sato on huipussaan noin 15-vuotiaana, sen jälkeen pensasta tulee nuorentaa leikkaamalla.

Suomen suurimmat pensaat ja runsaimmat pähkinäesiintymät ovat Ahvenanmaalla. Pähkinäpensas voi elää jopa tuhatvuotiaaksi.

Joel Rosenberg
Pähkinä kasvaa suojalehtien sisällä.

Jos haluaa kokeilla pähkinänkasvatusta, Rosenberg suosittelee valitsemaan ensin kotimaisia taimia, sillä ne ovat viljelyvarmoja. Pähkinät ehtivät kypsyä, eivätkä ota nokkiinsa, vaikka syksyllä olisi vähän pakkastakin.

Helpointa on aloittaa hasselpähkinöistä. Saksanpähkinät eivät ole helppo laji, mutta Etelä-Suomessa niitäkin voi kokeilla. Suomen isoimmat saksanpähkinäpuut kasvavat Maarianhaminassa ja tekevät pähkinöitä, ja Turun seudulla on 9-metrinen pähkinäpuu.

Japaninjalopähkinä on yleinen puistoissa, samoin mantsurian- ja amerikanjalopähkinät aina Keski-Suomen korkeudelle asti. "Niidenkin pähkinöitä voi syödä, kunhan pähkinän saa pois paksun kuoren sisältä. Saksanpähkinää on jalostettu ohutkuorisempaan suuntaan", Rosenberg tietää.

Pähkinöiden maku ja muoto vaihtelevat, mikä tekee niistä kiinnostavia. Rosenbergin suosikki on sydämenmuotoinen herttajalopähkinä, joka on japanilainen laji. Rosenberg osti sen pähkinöitä Kanadasta, ja niistä kasvanut vanhin puu on nyt kymmenvuotias 3,5 metriä korkea puu.

"Kovasti odotan, että se tekisi satoa. Viime vuonna se teki muutaman hede- eli poikakukan, ehkä ensi syksynä jo pähkinöitä."

Sanne Katainen
Rosenberg osti japanilaisen herttajalopähkinän siemeniä Kanadasta.

Pähkinöiden syömiseen ei Rosenbergin mielestä tarvitse mitään ohjetta. Hän napostelee pähkinöitä sellaisenaan tai paahdettuina, jolloin pähkinöiden maku tulee entistä paremmin esiin.

Rosenberg paahtaa kuorimattomat hasselpähkinät uunissa pellille leviteltyinä 150 asteessa. Parikymmentä minuuttia riittää, ja pähkinän kuori tummuu ja sisus muuttuu ruskeammaksi. Maku voimistuu.

"Lapsetkin tykkäävät popsia näitä. En ole mikään kokkityyppi, joku muu saa tehdä pähkinöistä herkkuja."

Katso pähkinäiset ruokaohjeet MT Ruoka reseptihausta.

Sanne Katainen
Tähkä-tytär pitää paahdetuista pähkinöistä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pannukakkujauheista löytyi lisää jäämiä – takaisinveto laajenee kaikkiin tuote-eriin

Hetki-salaateista tunnettu Fresh Servant laajentaa Pohjanmaalla – luvassa jopa 200 uutta työpaikkaa

Oletko kaivannut kattilaasi täysin kotimaista pastaa? Kesäkuussa se on mahdollista

Ruokakaupoissa myytävistä jauheista löytyi torjunta-ainetta – tuotteiden käyttö lopetettava heti