Puolet suomalaisista kokee, ettei saa ruuasta tarpeeksi ravintoaineita

Tutkimuksen mukaan liian vähän kalsiumia epäilee saavansa joka kolmas suomalainen ja joka neljäs arvioi saavansa liian vähän proteiineja. Kuva: Jaana Kankaanpää

Viidessä Pohjois-Euroopan maassa toteutetun tutkimuksen tulokset paljastavat puutteita ihmisten ravintotietämyksessä, vaikka halu elää terveellisesti voimistuu koko ajan. Tiedot selviävät Arla Foodsin teettämästä tutkimuksesta.

Neljä viidestä vastaajasta ei tiedä, mitä ravintoaineita heidän ruokavalionsa sisältää. Liian vähän kalsiumia epäilee saavansa joka kolmas suomalainen ja joka neljäs arvioi saavansa liian vähän proteiineja, Arla Suomen markkinointipäällikkö Sanna Heikfolk avaa tutkimustuloksia. 

Suomessa ollaan muita maita paremmin perillä maidon ravintoaineista. Suomalaisista 77 prosenttia tietää, että maidossa on luonnostaan kalsiumia. Ruotsissa maidon kalsiumista tietää 60 prosenttia ja Saksassa 61 prosenttia.  Suomalaisista 60 prosenttia tietää, että maito on myös hyvä B- ja D-vitamiinin lähde. Ruotsissa tämän tieto on mennyt perille vain 42 prosentille vastaajista, ja saksalaisista tiedon on omaksunut vain 30 prosenttia.

Maidon runsaan proteiinisisällön tietää suomalaisista 43 prosenttia. Ruotsissa se on tuttua vain 28 prosentille. Vaikka maidossa on luonnostaan runsaasti monia ravintoaineita ja maitotuotteita on paljon ruokavaliossamme, parhaana yksittäisenä proteiinin, kalsiumin, B-vitamiinin ja kivennäisaineiden lähteenä maitoa pitää vain vajaa puolet suomalaisista, Heikfolk kertoo.

Kaikista vastanneista noin neljännes jättää jonkin aterian väliin. Suomessa väliin jää useimmiten aamiainen tai lounas. Suurin syy siihen on halu säästää aikaa, ja siksi monelta jää päivittäin saamatta keskeisiä ravintoaineita, esimerkiksi kalsiumia ja D- ja B-vitamiineja.

Noin kolmannes ihmisistä Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa sekä Suomessa lähes puolet kertoo välttävänsä joitakin ruoka-aineita. Useimmiten ihmiset karttavat sokeria.

Tutkimuksen toteutti YouGov vuodenvaihteessa. Siihen vastasi yhteensä 7 200 ihmistä Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Suomesta vastaajia oli 1 023.