K-kauppojen lippulaiva kaipaa lisää kotimaista kalaa – kyselyssä kaupan omat merkit menettivät suosiotaan

Jouni Ekhomilla on laajat verkostot ravustajiin.  Kuva: Sanne Katainen

Keskon syyskuussa teetetyn K-barometrin mukaan 75 prosenttia asiakkaista ostaa kotimaista ruokaa tukeakseen viljelijöitä. Määrä on pudonnut neljällä prosenttiyksiköllä kevään kyselystä.

Tarjoustuotteiden ostaminen on yleisempää kuin koskaan. Kyselyyn vastanneista runsaasta 800 kuluttajasta 92 prosenttia kertoo hankkivansa tarjoustuotteita.

Kauppojen omia merkkejä kertoo suosivansa 67 prosenttia, mikä on neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin keväällä.

Satokauden tuotteet laitetaan näyttävästi esille.  Kuva: Sanne Katainen

K-kaupoissa varmasti pohditaan, miten kotimaisten tuotteiden menekkiä voidaan lisätä. MT kävi tutustumassa yhteen ketjun lippulaivakaupoista.

Helsingin Käpylässä sijaitseva K-Supermarket Mustapekka on saanut osakseen suitsutusta kotimaisten tuotteiden laajasta valikoimasta ja tuotteiden houkuttelevasta esillepanosta.

Viime vuonna ammattilehti Puutarha-Sanomat valitsi Mustanpekan Suomen Paras Hevi -kilpailun voittajaksi.

Syksyisenä keskiviikkona värikkäällä ja runsaalla Hevi- eli hedelmä ja vihannes -osastolla silmään pistävät heti kotimaiset kantarellit.

Kauppias Jouni Ekholm tietää parinkymmenen vuoden kauppiaskokemuksella, että sesonkiajattelu on kaiken a ja o.

Marjakauden loppupuolella marjahyllyssäkin on kattavasti tarjontaa. Ekholmin mukaan kautta venytetään mahdollisimman pitkälle kotimaisilla puutarhamarjoilla.

Tarjonta toki vaihtelee satokausittain. Tänä vuonna Suomen hillasato jäi niin surkeaksi, että sitä paikataan ruotsalaisella hillalla.

Marjakausi on Suomessa yllättävänpitkä kiitos puutarhatuotannon.  Kuva: Sanne Katainen

Ekholm tietää lähiruoan arvon. Hän on solminut kattavat verkostot tuottajien kanssa ja tilaa tuotteita mahdollisimman lyhyiden kuljetusmatkojen päästä, jolloin ne ovat tuoreita.

Tilausmääriä voidaan hioa vielä aamulla ennen autoon pakkaamista.

”Vihannekset tuoksuvatkin ihan eri lailla kuin kylmävarastosta tuotuina.”

Monen pientuottajan tuotteita, kuten erilaisia salaatteja saapuu yhteiskuljetuksilla. Kiitettävä osa tuotteista on esillä laatikoineen, joista voi tarkistaa tuottajan tiedot.

Kotimaisen villikalan kysyntä ylittää usein tarjonnan pääkaupunkiseudulla.  Kuva: Sanne Katainen

Loppukesästä ja syksyllä Mustastapekasta haetaan rapujuhlien päätähtiä pitkienkin matkojen päästä.

Tilausmärät ovat niin suuria, että välissä toimii keräilijöitä, jotka hakevat pienempiä saaliseriä kymmeniltä ravustajilta.

Kalatiskillä kalan ystävä kokee runsaudenpulaa: savustettuja ahvenia, kotimaista kuhaa ja Inarin siikaa. Eivätkä hinnatkaan päätä huimaa verrattuna Norjan kassiloheen.

Kauppiaan mukaan kotimaiselle vaalealle kalalle olisi enemmänkin kysyntää, mutta kalastajista alkaa olla pulaa. Helsingin Vanhankaupunginlahdella toimii enää yksi ikääntynyt kalastaja.

Haastavaa on se, ettei kauppias pysty ennakoimaan, tuleeko seuraavassa toimituksessa 200 vai 20 kiloa kuhaa. Isoa saalista toki jaetaan muihinkin kauppoihin.

Mustassapekassa jauhetaan ja leikataan kotimaista lihaa ja pakataan itse hyllyyn. Marinointi jää vähemmälle.  Kuva: Sanne Katainen

Kauppa leikkaa, jauhaa ja pakkaa itse tuoretta lihaa. Lähes kaikkiin hyllylappuihin on muistettu merkitä tuotteiden kotimaisuus.

Asiakkaana toivoisi vielä, että tuottajakin olisi nähtävillä. Kenties tulevaisuudessa esille saadaan qr-koodit, josta pääsee esimerkiksi tilaesittelyyn.

Varsinkin kasviproteiinihyllyllä kaipaisi näkyville tietoja, mitkä tuotteet ovat kotimaisia tai edes valmistettu Suomessa. Pakkauksista toki löytyy muun muassa Hyvää Suomesta ja avainlippu -merkkejä.

Toistaiseksi kuluttajat joutuvat tihrustamaan pakkaustietoja, jos haluavat välttää esimerkiksi palmuöljyä. Ruoan verkkokauppoihin voisi hyvin tehdä hakukriteerejä, jotka kliksuttelemalla saisi esiin mieleisensä tuotteet.

Kasviproteiinivalmisteita on tarjolla yllin kyllin, mutta läheskään monet niistä ei ole kotimaisia ainakaan raaka-aineiltaan.  Kuva: Sanne Katainen

Leipäosastolla kauppias kertoo, että asiakkaat toivovat usein herkkuja, joihin ovat tykästyneet esimerkiksi mökkipaikkakunnallaan.

”Halutaan sitä Suomen parasta leipää”, Ekholm hymyilee.

Ratkaisuksi on kehitetty teemapäiviä, jolloin tarjolla on eri paikkakuntien luomuksia. Asiakkaat saavat tiedon vaihtelevasta tarjonnasta esillä olevasta lukujärjestyksestä. Tilausverkosto kattaa 30 leipomoa.

Pelkkää täysmaitoakin on tarjolla ainakin seitsemästä eri meijeristä kaura- ja muista juomista puhumattakaan.

Ekholm kertoo, että kauppa lanseerasi kymmenisen vuotta sitten oman luomumaidon yhteistyössä ahvenanmaalaisen meijerin kanssa. Sitä myytiin reilun kauppiaan maitona, koska tuottajat saivat siitä keskimääräistä isomman tienestin.

Myyntivolyymit eivät kuitenkaan mahdollistaneet kokeilun jatkamista.

”Ehkä olimme liian aikaisin siinä hommassa liikkeellä”, Ekholm pohtii.

Suomessa riittää pienjuustoloita.  Kuva: Sanne Katainen

Juusto-osastolla on huomattu, että pienissä talouksissa asuvat asiakkaat ostavat mieluusti pienenpieniksi leikattuja paloja erikoisjuustoja.

Kotimaisia erikoisuuksia tosiaan piisaa: Ahvenanmaan rapujuhlajuusto, Syrjähyppy, Ylilento, kuminajuusto ja monta muuta.