Söin täällä: Hei Heinolasta Heilan minä löysin

Kasvispihvin kaverin sai valita monista lisukevaihtoehdoista. Lohkoperunoita olisi voinut olla vähemmän, mutta ähkyn kourissakin juuri sopivasti kypsennetyt parsakaalit oli pakko popsia. Kuva: Laura Kuivalahti

Joskus valtateiden varsien huoltoasemien värivaloja väistellessään eteen saattaa sattua todellinen helmi. Lähiruokatori Heila nelostien varressa Heinolassa on ulkoapäin varsin vaatimattoman näköinen rakennus, mutta ravintolapuolelle saapuessa olo on kuin mummolassa. Puuseiniä imitoivat sermit tekevät ruokahetkestä intiimin.

Heilasta puuttuu monia lounaspaikkoja piinaava kiireen tuntu. Pöydät ovat siistejä ja koreasti laitettuja, tarjoilija tulee kysymään mitä saisi olla. Noin tuntia ennen lounaan päättymistä talon jauhelihapihvejä ei tosin ole tarjota kaikille halukkaille.

Salaattilautasen tyhjennyttyä saan eteeni kasvispihvin lohkoperunoilla. Kyseessä ei ole mikään kuiva eines, vaan mahdollisesti paras kasvispihvi, minkä olen koskaan syönyt. Annoksesta vain kurkkusalaatti jää syömättä, mutta älkööt kukaan Heilaa tuomitko kirjoittajan ruokailutottumusten vuoksi.

Jälkiruokateen jälkeen tien päälle palaava saattaa vain toivoa, että kohtaan vielä joskus Heilan.

Heinolan Heila, Työmiehentie 35, 18200 Heinola.

Ravintola Heila