Tutkija: Koti ja koulu eivät yksin pysty hoitamaan ruokakasvatusta

Tutkija huomauttaa, että ruokatottumukset ovat yhteydessä lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi ne vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin lapsuudessa ja aikuisena, Kuva: Helsingin yliopisto

Ruokakasvatuksesta väitöskirjan tehneen tutkija Eila Kauppisen mukaan ruokakasvatuksen tarve yhteiskunnassamme lisääntyy. Perinteisesti on ajateltu, että lapset ja nuoret oppivat ruokaan liittyviä tietoja ja taitoja kotona ja koulussa. Kauppisen mielestä koti ja koulu eivät kuitenkaan pysty yksin vastaamaan ruokakasvatuksen tarpeeseen.

"Ruokakasvatuksen kentän eri toimijoilla, kuten koulun eri oppiaineiden opettajilla, terveydenhuollon ammattilaisilla, nuorten työpajoilla ja harrastuksia järjestävillä järjestöillä on erilaisia tavoitteita. Eri paikoissa opitut asiat eivät nuoren näkökulmasta muodosta nuoren arkeen liittyviä kokonaisuuksia", Kauppinen toteaa Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Kauppisen mukaan näiden eri toimijoiden tulisi nykyistä enemmän tunnistaa nuorten muualla oppimat tiedot ja taidot ja linkittää ne omiin tavoitteisiinsa, jotta nuoret pystyvät hyödyntämään oppimaansa nykyistä paremmin.

Tutkija huomauttaa, että ruokatottumukset ovat yhteydessä lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi ne vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin lapsuudessa ja aikuisena,

Ruokatottumuksilla on toisaalta merkitystä myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestäviä ja ravitsemussuositusten mukaisia ruokatottumuksia voidaan edistää ruokakasvatuksen avulla.

"Nuoret tarvitsevat monipuolisia tiedollisia ja taidollisia valmiuksia, koska ruokaan ja syömiseen liittyy runsaasti erilaisia näkökulmia, ristiriitaisia tietoja ja valintavaihtoehtoja. Ruokakasvatuksella autetaan nuoria ymmärtämään omien ruokavalintojen vaikutuksia omaan ja toisten hyvinvointiin", Kauppinen kertoo.

Silloin, kun lähtökohtana on nuorten oma kiinnostus ja vertaisten kanssa toimiminen, he ovat motivoituneempia myös soveltamaan oppimaansa. Ruokakasvatuksesta vastaavien henkilöiden tulisikin Kauppisen mukaan myös nähdä ne ristiriidat, joita nuoret kohtaavat tehdessään valintoja. Ristiriitaisia tilanteita muodostuu esimerkiksi, kun nuori miettii, mitä hän ostaa välipalaksi, ja suhteuttaa valintaansa esimerkiksi koulussa opittuun, vertaisten mielipiteisiin ja omiin mieltymyksiin.

"Ruokakasvatusta tulisi tarkastella nykyistä kokonaisvaltaisemmin ylittäen eri oppimisympäristöjen rajat. Näin voimme tarjota nuorille kokonaisvaltaisempia oppimisen kokemuksia", Kauppinen toteaa.