Helsinki etsii uusia tapoja jakaa ruoka-apua – "Pakkasessa jonottaminen ei ole ihmisarvon mukaista"

Jonottaminen pakkasessa ei ole ihmisarvoista, mutta onko ruoka-avun tarve? Kuva: Kari Salonen

Helsingin kaupunki aikoo etsiä järjestöjen ja seurakunnan kanssa uusia keinoja järjestää ruoka-avun jakamista. Tavoitteena on päästä eroon leipäjonoista, mutta ei siis ruoka-avun jakamisesta.

"Pakkasessa ruoka-avun jonottaminen ei ole ihmisarvon mukaista", sanoo apulaispormestari Sanna Vesikansa.

"Leipäjonoja on ollut Suomessa 1990-luvun alusta lähtien ja kuten olemme nähneet, ne eivät ole auttaneet vähentämään köyhyyttä. Tarvitsemme nyt yhteistoimin uusia tapoja nostaa ihmisiä ylös jonoista ja ennaltaehkäistä ruoka-avun tarvetta."

Ideointi on kytketty rahaan. Ajatuksena on, että järjestöt esittävät uusia elintarvikeavun muotoja hakiessaan ensi vuoden järjestöavustuksia.

Sosiaalipoliittisen ja kiertotalouden näkökulman yhdistäviä hankkeita on jo kehitettykin, esimerkkeinä Vantaan Yhteinen Pöytä, hallituksen kärkihanke Yhteinen Keittiö ja erilaiset hävikkiravintolat.

"Suuntana on selvästi ollut, että passiivisista jonoista päästäisiin aktiivisiin, osallistujien toimijuutta vahvistaviin yhteisöihin", sanoo diakoniajohtaja Matti Helin Helsingin Diakonissalaitokselta.

Helsingissä Leipäjonoissa asioi arviolta 10 000 henkilöä. Yhteisestä toimintamallista sovitaan elokuuhun 2018 mennessä.

Naapurikaupungissa Vantaalla keksitty ratkaisu on niin hyvä, että sen levittämistä muualle maahan rahoittaa Sitra. Yhteinen pöytä -mallissa ruoka-apua kaupunki panosti hävikkiterminaaliin ja kolmeen pakettiautoon, jotka toimittavat pitkäaikaistyöttömien avulla kymmenien kauppojen, ruokatehtaiden ja tukkujen lahjoitusruuan sitä jakaville kymmenille taholle. MT kertoi mallista tammikuussa.

Lue myös: Vantaalla ei enää palella leipäjonoissa – leviääkö Yhteisen pöydän malli koko Suomeen?