Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Luken selvitys antaa osviittaa ruokahävikin laskusta - erityisesti tähteet vähenivät lautasilla

    Ruokahävikin kattavaan seurantaan etsitään välineitä Lukessa. Työtä tehdään eturintamassa myös kansainvälisesti, sillä ruokahävikki on yhteinen vitsaus.
    Luken seurannassa lounasruokalassa syövät ovat ruvenneet vähentämään lautasille jääviä tähteitä.
    Luken seurannassa lounasruokalassa syövät ovat ruvenneet vähentämään lautasille jääviä tähteitä. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Ravintolafoorumin seuranta kertoo ruokahävikin laskeneen jopa lähes viidenneksen aiempaan vertailuun nähden, tiedottaa Luonnonvarakeskus (Luke).

    Otannassa on mukana 54 ravintolaa eri puolilla maata. Niissä seurattiin valmistus- ja tarjoiluhävikkiä sekä asiakkaiden lautasille jättämien tähteiden määrää kahden viikon ajan. Mukana oli koulujen ja päiväkotien ruokaloita, henkilöstö- ja opiskelijaravintoloita sekä ammattioppilaitosten ruokaloita.

    Koska ruoka tarjoillaan näissä ravintoloissa linjastosta, hävikki on normaalisti suurta.

    Luken tutkija Kirsi Silvennoinen on ilahtunut siitä, että seurannassa hävikki oli näillä toimialoilla pudonnut noin 17 prosenttin. Lasku oli 3 prosenttiyksikköä aiemmasta Foodspill-tutkimuksesta, ja hävikin lasku siis lähentee osuutena 20 prosenttia.

    Toimialojen ruokahävikki on mittausten mukaan noin kymmenen miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2010, hän toteaa tiedotteessa.

    Hävikki pieneni ravintoloiden toiminnan kaikissa vaiheissa. Erityisesti väheni lautasille jäävien tähteiden määrä. Henkilöä kohden hävikki putosi mittauksessa 70 grammaa.

    Koko suomalaisen ruokaketjun syötäväksi kelpaava hävikki on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Siitä aiheutuu hiilijalanjälki, joka vastaa jopa 400 000 henkilöauton päästöjä.

    Ruokahävikin jatkuvasta seurannasta puuttuvat kuitenkin välineet.

    Alan toimijat, ministeriöt ja Luke yhdessä parhaillaan etsivät ratkaisua ruokahävikin kansallisen seurannan järjestämiseksi. Sillä olisi Luken asiakaspäällikön Juha-Matti Katajajuuren mukaan merkitystä myös eurooppalaisittain, koska samojen ongelmien kanssa painitaan kaikkialla.

    Ruokahävikki on iso vastuullisuuskysymys. YK:n kestävän kehityksen ohjelmassa samoin kuin EU:n kiertotalouspaketissa on tavoitteena puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.

    Kotitalouksissa syntyy keskimäärin laskettuna noin 30 prosenttia koko maailman ruokahävikistä, mutta myös esimerkiksi kaupan, ravitsemistoimialan ja teollisuuden osuus on merkittävä.

    Luken mukaan tulisi voida joustavoittaa elintarviketeollisuuden valvontaa niin, että turvalliset tuotteet saataisiin käyttöön. Lexfoodwaste-hankkeessa tunnistetaankin lainsäädännön esteitä.

    Hävikkiviikon tapahtumista ja hävikin muodoista kertoo www.havikkiviikko.fi -sivusto. Esimerkiksi pääkaupungissa entisen tukkutorin alueelle rakennetulla Teurastamolla vietetään lauantaina hävikkiruokatapahtumaa.