Suomen ruokaviennissä on hittituotteita, joiden vienti tuplaantuu vuodessa – Anne Berner kertoo tänään, miten muissa tuotteissa päästään samaan

Suomen ruuan vientistrategia keskittyy tuotteisiin, joissa on suurin vientipotentiaali. Kuva: Pekka Fali

Suomen ruuan viennissä on yksi tuoteryhmä, jonka kasvu vastaa viennin kunnianhimoisia tavoitteita. Ne ovat kaurasta tehdyt juomat ja jugurtit.

Kauramaidon vientikäyrä osoittaa jyrkästi yläviistoon, ja sen myynti on lähes kaksinkertaistunut vuodessa. Viennin arvo oli viime vuonna noin 16 miljoonaa euroa.

Kaurajugurtin viennin kasvu oli viime vuonna arviolta 128 prosenttia ja arvo on noin kymmenen miljoonaa.

Myös kaurahiutaleiden vienti on kasvanut. Siinä kasvukäyrä on jatkunut jo kymmenen vuotta.

Vuodesta 2010 lähtien kaurahiutaleiden viennin arvo on viisinkertaistunut. Nyt se on hieman vajaa 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Kokonaisuutena ruuan viennin arvo ei ole kehittynyt viime vuosina juurikaan, vaikka vientiin on asetettu paljon odotuksia.

MT kertoi maanantaina 14. maaliskuuta, että viennin kasvusta ei ole apua maatalouden kustannuskriisiin.

Ruokaviennin pitäisi kolminkertaistua viiteen miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2030 mennessä, jotta Suomen helmikuussa julkaistu ruuan vientistrategia toteutuisi.

Aiempi tavoite oli kaksinkertaistaa vienti.

Tänään tiistaina entinen liikenneministeri Anne Berner kertoo ajatuksensa, miten tavoitteeseen päästään.

Berner on palkattu konsultiksi Reijo Karhisen vetämään Yhteinen ruokapöytä -keskusteluun. Siinä ruokaketjun toimijat pyrkivät yhteistyöhön.

Parantamisen varaa on, sillä Suomi ruuan viennissä EU:n heikoin, kun sitä suhteutetaan maiden bruttokansantuotteeseen.

Strategian mukaan Suomen pitää pyrkiä ruuan viennissä ”megaloikkaan” nykyisen ”pienten askelten” etenemistavan mukaan.

Nykytyylillä vienti pysyy kutakuinkin samalla tasolla noin 1,7 miljardissa eurossa vuodessa.

Strategiassa vaaditaan pitkäkestoista, systemaattista ja kokonaisvaltaista viennin tukemista. ”Se on erittäin tärkeä osa alan menestystä.”

Käytännössä tuki tarkoittaa jonkinlaista yrityksiä palvelevaa valtion ylläpitämää vientiorganisaatiota. MTK on laskenut sellaisen kustannuksiksi viisi miljoonaa euroa vuodessa, josta yritykset rahoittavat osan.

Strategian kärkenä on valita vetävimmät tuotteet ja markkinat ja kohdistaa vientivoimaa niihin. Painopiste on siirrettävä raaka-aineista ja puolivalmisteista kuluttaja- ja ravintolatuotteisiin.

Näin saataisiin nostettua lisäarvoa, josta 70 prosenttia jäisi Suomeen.

Strategiassa verrataan Suomen, Ruotsin ja Tanskan ruuan vientiä. Suomen viennin valikoima on yksipuolisin.

Ruotsilla eri tuotteiden viennin rakenne on tasaisin.

Ruotsi saa huomattavia vientituloja nuuskasta. Tupakkatuotteet lasketaan elintarvikeviennin tilastoihin.

Tanskan vienti on Suomen lailla raaka-aineisiin perustuvaa, mutta kymmenkertainen.

Arvoltaan merkittävimpiä ovat Suomelle maitotuotteet ja sianliha. Maitotuotteiden viennin arvo on 426 miljoonaa ja sianlihan yli 90 miljoonaa euroa. Molempien viennin kasvua hidastavat kuitenkin tilojen heikko taloustilanne.

Kalan viennissä nähdään paljon mahdollisuuksia. Nyt viennin arvo on noin 50 miljoonaa euroa, mutta alan tavoite on nostaa se 340 miljoonaan vuoteen 2035 mennessä.

Kärkituotteiden listalla on neljä eri kauratuotetta. Perusteena on, että kaura on ainoa vilja, jossa Suomi on todennettavasti kilpailukykyinen.

Lihankorvikkeita Suomesta ei vielä merkittävästi viedä. Niiden kulutus kuitenkin kasvaa voimakkaasti lähes joka maassa, joten markkinoille syntyy tilaa uusille tuotteille.

Tuoteryhmiä on painotettu siten, että tuotanto- ja markkinapotentiaalille on enemmän painoa kuin nykyviennille. Strategiassa listattujen tuotteiden nykyosuus viennistä on kolmannes.

Lue myös:

Suomi on EU:n huonoin viemään ruokaa – Anne Berneriltä tulossa teesit viennin kolminkertaistamiseen

Ruokaviennissä ennätysvuosi – "Koskaan ennen eivät näkymät ole olleet näin myönteisiä"

Ruokaketjun edustajat istuivat taas saman pöydän ääressä – "Erityisesti on tarpeen selvittää ruokaketjun kykyä reagoida lyhyen aikavälin markkinamuutoksiin"

• Ruuan vientistrategian yhteyteen tehdyn markkina-­analyysin mukaan kärkituoteryhmiä ovat: kaurahiutaleet, myslit, kaurajugurtit, kaurajuomat, juustot, broilerinliha, sianliha, kala, marjat, alkoholi­juomat, makeiset, kanan­munat ja lihankorvikkeet.
• Vienninedistämistä ei voi tehdä kaikissa maissa.
• Eniten viedään Ruotsiin, Kiina on noussut toiseksi.
• Vienti keskittyi pitkään lähialueille, mutta viime vuosien aikana kasvua on haettu kauempaa.