Ruokamatkailu on tärkeää sekä turisteille että kotimaan kiertäjille: ”Sehän on myös kulttuurimatkailua”

Juha Kujalan mukaan talvisin 90 prosenttia ja kesäisin 70 prosenttia vierailijoista on ulkomailta. Suomalaisista matkailijoista osa tulee poronlihan perässä tilalle joka vuosi. Kuva: Maija Partanen

”Ihmisillä on kolme syytä tulla tänne: porot, revontulet ja huskyt. Me pystymme tarjoamaan niistä kaksi”, Kujalan porotilan isäntä Juha Kujala kertoo. Tila tarjoaa matkailijoille poroelämyksiä ja revontulien katselua. Kokonaisvaltaisiin kokemuksiin kuuluu myös ruoka.

”Ruokamatkailussa on hurja potentiaali. Kyse ei ole mistään lyhyen ajan trendistä”, sanoo Anne Mikkola maaseutumatkailua kehittävästä Lomalaidun ry:stä.

Puhdas ja lähellä tuotettu suomalainen ruoka osuu hyvin maailmanlaajuiseen kiinnostukseen ekologista elämäntapaa kohtaan. ”Suomen valtteja kaikessa matkailussa ovat puhtaus, paikallisuus ja luovuus.”

Mikkolan mukaan vielä ei ole tarkkaa tilastoa siitä, kuinka moni matkailijoista tulee Suomeen nimenomaan ruuan takia. Tärkein vetovoimatekijä on luonto, mutta lähes jokainen matkailija haluaa kokea paikallisuutta ja aitoutta, jota ruokakulttuuriin tutustuminen hyvin tukee.

”Ruokamatkailu korostuu siinä, kuinka monta kertaa matkailija täällä syö, oli motiivi matkustaa mikä tahansa.”

Tavoitteena on, että matkailija valitsisi paikallisen tuottajan ruuan ja tutustuisi sen kautta paikalliseen kulttuuriin.”

”Sehän on myös kulttuurimatkailua”, Mikkola sanoo.

Matkailun tuomien tulojen lisäksi Mikkola korostaa matkailun merkitystä elintarvikeviennille. Esimerkki matkailun kautta Suomeen rantautuneesta tuotteesta on vaikkapa fetajuusto: ”Matkailijat ihastuivat siihen etelänmatkoillaan. Nyt sitä saa täältä pienimmistäkin lähikaupoista.”

Mikkolan mukaan Suomen ruokamatkailun haasteena on kuitenkin tunnettuus, jota erilaisten hankkeiden kautta yritetään parantaa.

Ruokaa nostetaan esiin myös matkailua edistävän Visit Finlandin markkinoinnissa. Lisäksi erilaisten Slow Food -pöytäkuntien ja yhdistysten toiminta on tärkeää tunnettuuden lisäämisessä.

Ruokamatkailua ei kuitenkaan ole suunnattu pelkästään ulkomaisille turisteille.

”Kotimaiset matkailijat ovat tärkeässä roolissa varsinkin nyt, kun lähimatkailu ja maata pitkin matkustaminen kasvattavat suosiotaan.”

Kuusamossa 11 yrittäjää perusti keväällä Slow Food -pöytäkunnan markkinoimaan paikallista ruokaa. Ryhmä järjesti elokuussa soututapahtuman, johon kutsuttiin ulkomaisia toimittajia tutustumaan alueen ruokaan ja ruuantuotantoon.

Matkailuyrittäjä Anne Murron mukaan Slow Food -yhdistyksen tavoitteena on nostaa ja tukea paikallista, puhdasta ruokaa ja siihen liittyvää matkailua. Liike on syntynyt Italiassa vastavoimaksi prosessoidulle pikaruualle. Yhteistyökumppaneita on 160 maassa.

Kuusamossa Slow Foodiin on yhdistetty ruuan lisäksi matkailu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi: konsepti on Slow Travel.

Kujalan porotilalla ollaan Slow Foodin ja ruokamatkailun ytimessä. Ruoka tuotetaan lähellä alusta loppuun.

Isäntä Juha Kujala kertoo, että tilalta on myyty tuotteita suoraan kuluttajille jo lähes 40 vuotta. Viime vuosina toiminta on laajennettu matkailuun. Matkailijat pääsevät tilalla nauttimaan muun muassa poroillallisia kodassa.

”Pystymme täällä kodassa järjestämään kolmen ruoka­lajin illallisen, jossa poro ja lähellä tuotettu ruoka ovat mukana”, kertoo Jenni Kujala.

Pariskunta on huomannut ruokamatkailuun liittyvän kiinnostuksen kasvun. Kaikki myytäväksi tuotettu poronliha menee kaupaksi, ja enemmänkin menisi, jos olisi mitä myydä.

”40 vuotta sitten, kun isä aloitteli suoramyyntiä ja oli ensimmäisiä suoramyyjiä eteläisellä poronhoitoalueella, ihmiset itse hakivat kokonaisen poron ruhon ja käsittelivät sen itse. Siitä tämä on lähtenyt”, Kujala kertoo.

Porotila toimittaa lihaa myös ravintoloihin.

”Kun me itse hoidamme teurastuksen ja riittävän riiputuksen, niin paikallinen jalostaja jalostaa poronlihan ihan valmiisiin annospakkauksiin. Se on ihan sama kuin hakisi kaupan pakastealtaasta – paitsi että paljon parempi.”