S-ryhmä selvitti: Näillä paikkakunnilla syödään eniten mämmiä

Mämmi on pääsiäisen kausiherkku, mutta sitä syödään läpi vuoden. Kuva: Venla Tirkkonen

Mämmi on mielipiteitä jakava pääsiäisherkku. Monille se on ehdoton klassikko, joillekin taas inhokki.

S-ryhmän analyytikot ovat selvittäneet, millä paikkakunnilla mämmiä syödään paljon, ja missä taas ei juurikaan. Analyytikot selvittivät myymälätasoisten myyntitietojen perusteella, millä pakkakunnilla mämmiä ostetaan useimmin ja runsaimmin.

Selvityksen perusteella Suomen mämmikeskus on Kitee, niukalla erolla seuraavaan eli Kemijärveen nähden. Pronssille kiilaa Varsinais-Suomen ylpeys Loimaa.

Listalla seuraavaksi sijoittuvat Viitasaari, Virrat, Ikaalinen, Nivala, Parikkala, Juva ja Ilomantsi.

"Mämmi on kansallinen herkku, sen suosio ylittää maakuntarajat. Samaan aikaan on niin, että samankin maakunnan sisällä esiintyy reippaita poikkeamia eri paikkakuntien välillä", valikoimapäällikkö Heidi Salmi S-ryhmän vähittäiskaupasta toteaa tiedotteessa.

Mämmi-Suomen peräpäässä on hiljaista. Siellä loistavat esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat ja Turku. Näissä kaupungeissa mämmin syönnin suhteen on kaupunginosakohtaisia eroja.

Mämmivalmistaja Kymppi-Maukkaat Oy:n myyntipäällikkö Raili Muikku sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että perinteinen mämmi on edelleen ylivoimaisesti suosituin muoto syödä mämmiä, vaikka Kymppi-Maukkaatkin on lanseerannut erilaisia mämmejä sekä mämmituotteita.

Uudet mämmituotteet madaltavat Muikun mukaan kynnystä kokeilla mämmiä uudessa muodossa. Toisaalta ne antavat mahdollisuuden tutustua mämmiin sellaisille ihmisille, jotka eivät haluaisi muuten syödä mämmiä.

Muikku uskoo, etteivät uudet tuotteet syrjäytä perinteistä mämmiä. Hän perustelee ajatustaan sillä, että mämmi tehdään edelleen perinteisin menetelmin, ja oikeastaan vain tuohirove on vaihtunut vuosien varrella kartonkiroveeseen.

Viime vuonna mämmiä myyntiin Muikun mukaan niin paljon, että usean mämmivalmistajan varastot loppuivat kesken. Odotettua paremman myynnin taustalla oli hänen mukaansa esimerkiksi se, että perinteiset valmistusmenetelmät kiinnostavat nuoria kuluttajia.

Internetistä löytyy runsaasti erilaisia mämmiä hyödyntäviä reseptejä. Myyntipäällikkö näkee, että nämä reseptit lisäävät mämmin kysyntää, kun mämmille keksitään uusia käyttötarkoituksia.

"Siitä voi tehdä vaikka saaristolaisleipää tai mämmimutakakkua", hän vinkkaa.