Muistatko vielä Heikki Kinnusen "Ja ei kun syömään!"? Raavas mies sai suomalaiset syttymään kasviksille

Syötävissä kasviksissa sirkkalehtimerkissä lukee Puhtaasti kotimainen ja koristekasveissa Kauniisti kotimainen. Kuva: Kotimaiset Kasvikset

Heikki Kinnunen esiintyi Kotimaisten Kasvisten mannekiinina 1990-luvulla. Kuva: Kuvakappaus mainoksesta

Kun näyttelijä Heikki Kinnunen valmisti eksoottisen kurkkusalaatin ja lausahti: Ja ei kun syömään, kansa uskaltautui syömään kasviksia. Kampanja nosti myös Kotimaisten Kasvisten sirkkalehtimerkin kaikkien tuntemaksi.

"Merkki on yhä yksi Suomen tunnetuimmista laatu- ja alkuperämerkeistä", tietää Kotimaiset Kasvikset ry:n varapuheenjohtaja ja yhdistystä 2000-luvun alussa luotsannut Timo Taulavuori.

Kotimaiset Kasvikset syntyi 30 vuotta sitten tilanteessa, jolloin Suomea ajettiin EU:hun ja vapaaseen kauppaan. Ulkomaiset edulliset kasvikset uhkasivat vallata markkinat. Suomalaisten ei ollut aiemmin ollut pakko ajatella markkinointia ja laatua, kun tuotteet olivat menneet muutenkin kaupaksi tuontisuojan ansiosta. Nyt oli.

Vuonna 1989 järjestettiin kilpailu, jonka tuloksena syntyi kotimaisuudesta kertova sirkkalehtimerkki.

Lisäksi valtiovalta lupasi palauttaa niin sanotun lannoiteverokertymän, nykyrahassa noin 2 miljoonaa euroa, jos puutarha- ja ruokaperuna-ala tekevät yhteistyötä. Syntyi Kotimaiset Kasvikset -yhdistys, jonka tehtävänä oli menekinedistäminen ja kotimaisen tuotannon laadun parantaminen.

MTK:sta saatiin toimitusjohtajaksi Jouko Tikkanen, joka loi vahvat verkostot viljelijöiden, kaupan ja muiden sidosryhmien kanssa. "Tärkein saavutus tuolloin oli nostaa merkin tunnettuus onnistuneilla mainoskampanjoilla", Taulavuori kiittää.

2000-luvulla suunta muuttui, sillä EU:sta tuli tarkat ohjeet, ettei kotimaisuus saa olla pääviesti. Kotimaiset Kasvikset alkoi vahvistaa laatutyötä ja terveysvalistusta yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Kansaa kehotettiin syömään kasviksia vähintään puoli kiloa päivässä ja suurkeittiöpuolta neuvottiin tarjoamaan viittä lajia päivässä. Ruokapalveluita opetettiin hyvien kasvisruokien tekoon.

Kotimaiset Kasvikset kehitti tuottajille Laatutarha-järjestelmän. Se oli ensimmäinen suomalaisille kasviksille tehty laatujärjestelmä, jota auditoi ulkopuolinen taho.

"Se vahvisti merkin uskottavuutta kaupan silmissä", Taulavuori toteaa.

Taulavuori jäi yhdistyksen johdosta pois vuonna 2005 ja vetäjäksi vaihtui Riikka Seppälä. Valtiovalta kiristi vaatimuksia ja rahoitusta ja tiukensi alkuperämainonnan mahdollisuuksia. Lopulta yhdistys päätyi luopumaan omasta henkilökunnasta ja jakoi työt jäsenorganisaatioiden kesken, joita ovat MTK, SLC, Puutarhaliitto, Kauppapuutarhaliitto ja Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liitto. Lisäksi yhdistyksellä on kaksitoista kannattajajäsentä.

Tänään perjantaina yhdistys juhlii 30-vuotista taivaltaan Helsingin Säätytalolla. Vaikka omaa henkilökuntaa ei enää ole, työ jatkuu.

Taulavuoren mukaan Kotimaisilla Kasviksilla on ollut valtava merkitys suomalaiselle tuotannolle.

"Valtiovalta on panostanut tähän miljoonia euroja, ja niillä on pelastettu suomalainen ruokaperuna- ja puutarhatuotanto. Työpaikat ja verotulot ovat säilyneet, ja ne sijaitsevat usein haja-asutusalueella."

Taulavuori arvioi, että ilman tätä työtä Suomessa ei olisi ympärivuotista kasvihuoneviljelyä.

"Olemme maailman pohjoisin puutarhamaa. Ilman brändäämistä ja kotimaisuusmerkkiä kuluttajat tuskin olisivat valmiita maksamaan enemmän omista tuotteistamme."

Taulavuori muistaa, miten Keskossa aikoinaan uumoiltiin, että kotimainen omenantuotanto loppuu kokonaan, kun tuonti vapautuu.

"Toisin kävi. Omenien tuotanto on laajentunut, samoin mansikan ja kasvihuonetuotteiden. Kuluttajat arvostavat kotimaisia kasviksia ja kauppa on saanut niistä premium-tuotteita, joista saa paremman katteen kuin ulkomaisesta bulkista."

Tuontipaineet eivät kasviksissa ole yhtään vähentyneet, joten Kotimaisilla Kasviksilla riittää haasteita. Taulavuoren mukaan laatutyö toimii, mutta kotimaisuusmerkin tunnettuuden eteen pitäisi tehdä enemmän töitä. Etenkin nuorille ja maahanmuuttajille merkki on tuntematon.

"Vanhalla ei voi ratsastaa. Kasvihuonepuoli markkinoi vahvasti, mutta avomaavihannestuotannon mainoskampanjat ovat vaatimattomia. Viljelijöiltä pitäisi kerätä nykyistä enemmän rahaa niihin."