Pöperöproffa: Syömisen ilo on tärkeämpää kuin oikeaoppisuus
Ei ole hyötyä syödä ahdistuen, saako tästä varmasti kaikkea tarpeellista. Sen sijaan kannattaa syödä hyvällä fiiliksellä, sanoo pöperöproffaksi itseään kutsuva Patrik Borg.
Syömisessä tärkeää on hyvä fiilis. ”Syö vapautuneesti ja syyllistymättä!” julistaa Patrik Borg. Kuva: Jarkko SirkiäSuomalaiset ja varsinkin naiset ovat hyvin terveystietoisia ja helposti itseään syömisestä syyllistäviä, ravitsemusasiantuntija Patrik Borg sanoo.
”Meillä puhutaan usein vain fysiologisista faktoista ’syö parsaa, niin saat foolihappoa’ -tyyliin, vaikka tärkeää olisi myös syömisen ilo. Jos pitäisi valita jompikumpi, niin kyllä fiilis on tärkeämpi kuin oikeaoppisuus”, Borg pohtii.
Borg kirjoittaa netissä Pöperöproffa-blogia, pitää vastaanottoa ja on muun muassa Lihavuustutkijoiden yhdistyksen puheenjohtaja. Hän kohtaa vastaanotoillaan jatkuvasti ihmisiä, jotka ovat ahdistuneet syömisistään.
”Jos syyllistyy, pääsääntöisesti syö liikaa sitä ruokaa, mistä syyllistyy”, Borg sanoo. Jos esimerkiksi suklaan napsiminen kirvoittaa ajatuksen ”mun ei pitäisi”, siitä seuraa hallinnan tunteen väheneminen, mikä lisää syyllisyyttä ja saa syömään lisää.
”Siihen tulee kielletyn hedelmän maku – ja houkutus kasvaa.”
Borgin perheessä ei esimerkiksi tunneta lasten karkkipäivää, koska se on varma tapa ylläpitää kiellettyä hedelmää.
”Joskus tuon lapsille karkkia. Joskus taas sanon, että ei nyt tai ei tänään. Karkit kuuluvat elämään, mutta ei niiden syömiseen ole sääntöjä.”
Syömisen ilosta on vähän tutkimustietoa. Sen vuoksi Borg on turvautunut muiden elintapa-alueiden tutkimukseen.
”Esimerkiksi eurooppalainen liikuntatutkimus paljastaa, että suomalaiset ovat tosi terveystietoisia. Kun kysyttiin, onko liikunta terveellistä, 99 prosenttia suomalaisista vastasi, että on. Tietysti on. Mutta kreikkalaisista vain alle puolet oli sitä mieltä”, Borg havainnollistaa.
Suomalaisten syyt liikunnan harrastamiseen olivat nekin terveyteen liittyviä, mutta me olimme jumboja valitsemaan liikunnan syyksi esimerkiksi kaverin tapaamisen tai hauskanpidon.
Syömisessä meillä vallitsee sama mentaliteetti. Terveys edellä mennään ja syyllistytään, kun ei onnistuta tavoitteissa. Silloin syömiseen liittyy jännitteitä, ja ne saavat syömään entistä enemmän.
”Kielletyn hedelmän tuntu kaksin–kolminkertaistaa mieliteon”, Borg tietää.
Isot linjat kuntoon, Borg haastaa. Näitä ovat tasainen ateriarytmi, runsaasti kasviksia ja rasvan lähteiksi öljyä ja kalaa.
Kun nämä kolme ovat kunnossa, ei tarvitse ahdistua, Borg lupaa.
”Jos lähtee liian pienellä aamiaisella liikkeelle, ei välitä kasviksista ja ateriarytmi on mitä sattuu, niin jo kosahtaa.”
Aamiaiseksi ei riitä pieni pala leipää ja kuppi kahvia tai desin annos puuroa ja vähän raejuustoa ja mustikoita. ”Silloin peli on menetetty. Iltapäivällä väsyttää ja illalla käsi käy.”
Borg kattaisi aamiaiselle esimerkiksi kaksi kunnon voileipää ja marjarahkan.
”Monen perusongelma on, ettei aamupala maistu. Yritä tehdä siitä houkutteleva. Jos aamulla on hässäkkää lasten ja töihin lähdön kanssa, syö aamupala vasta, kun tilanne rauhoittuu”, Borg vinkkaa.
”Olisi valtava apu, jos työpaikalla olisi kahvila, mistä saisi vaikka tuorepuuroa aamulla. Silloin aamiainen voisi jo maistua.”
Moni tekee töihin eväät, koska haluaa säästää lounaskuluissa. Siinäkin joutuu Borgin mukaan usein ojasta allikkoon.
”Eväsboksit ovat melkein aina liian pieniä, ja lounas jää vajaaksi. Ne, jotka ovat siirtyneet syömään kunnon lounaita, huomaavat, kuinka päiviin tulee lisää energiaa.”
Borg kiittää työnantajia, jotka tukevat työpaikkalounaita. Työpaikoilla voisi lisäksi olla tarjolla välipaloiksi pähkinöitä, hedelmiä, jugurttia ja voileipiä. Muutoin nälän yllättäessä ihmiset tarttuvat suklaakeksiin tai kahvipullaan.
”Mitä paremman aamupalan ja lounaan on syönyt, sitä paremmin jaksaa iltapäivällä”, Borg lupaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
