Nämä kaksi seikkaa erottavat suomalaisen joulupöydän monesta muusta – syitä pitää etsiä vuosisatojen takaa
Kinkun asema istuu tiukassa, vaikkei kinkku aina sianlihaa olekaan.
Monessa muussa kulttuurissa jouluna pöytään laitetaan parasta luksusta, mitä on saatavilla. Suomalaista joulupöytää leimaa edelleen raaka-aineiden suhteellisen edullinen hinta. Kuva: Jaana KankaanpääSuomalaista joulupöytää voi pitää kansainvälisessä vertailussa kahdellakin tapaa erikoisena, kertoo arktisen ja pohjoisen historian yliopistonlehtori Ritva Kylli Oulun yliopistosta. Erikoisuudet liittyvät kinkkuun ja ruokien hintaan.
Jo 1930-luvun lehdissä oli juttuja siitä, miten siipikarjantuottajat yrittivät saada suomalaisia valitsemaan joulupöytään amerikkalaistyyliin kalkkunan. Lähes vuosisataa myöhemmin kalkkuna on edelleen harvojen valinta.
”Suomessa oltiin jo 1800-luvulla kiinnostuneita amerikkalaisista ilmiöistä, mutta edes suuren maailman mielikuva ei ole kääntänyt kelkkaa kalkkunan eduksi”, Kylli kertoo.
Kinkku vakiintui joulupöydän päätähtenä 1930–1950-luvuilla. Sitä ennen osassa maata suosittiin muita punaisesta lihasta valmistettuja ruokia kuten karjalanpaistia. Pääasia oli, että lihaa oli tarjolla, sillä sitä ei syöty läheskään joka päivä.
”Lihaan on liittynyt vahva turvallisuudentunne, ja erityisesti energiapitoista sianlihaa on arvostettu”, Kylli kertoo.
Kinkun lisäksi suomalaista joulupöytää leimaa verrattain edullinen hinta. Esimerkiksi laatikoiden pääraaka-aineet, perunat ja juurekset, ovat edullista syötävää.
”Monessa muussa kulttuurissa jouluna pöytään laitetaan parasta luksusta, mitä on saatavilla. Harva suomalainen kuitenkaan valitsee joulupöytään hummeria ja samppanjaa.”
Esimerkiksi brittilehti Guardian nosti vuonna 2013 suomalaiset jouluruuat esille juuri niiden edullisuuden vuoksi. Lehti myös mainitsi, että Suomessa jouluruokia leimaa tietty helppous. Ne voi tehdä valmiiksi hyvissä ajoin, eikä kauhan varressa tarvitse huhkia juuri ennen jouluateriaa.
Kylli huomauttaa, että maatalousyhteiskunnassa elämä oli kiireistä ja talvipäivät lyhyitä. Elämää helpotti, jos jouluruuat pystyi vain lämmittämään jouluaattona.
Laatikkoruokiin liittyy myös makeus. Nykyajan makeiden jouluherkkujen äärellä voi olla vaikea muistaa, että sokeri oli pitkään todella kallis ylellisyystuote. Kun makeahammasta kolotti, makeus piti taikoa ruokaan muulla tavoin, kuten juureksia pitkään hauduttamalla.
Vaikka jouluruuilla on pitkä historia, vuosikymmeniin mahtuu myös muutoksia. Vielä 1960-luvulla oli yleistä, että perheenäidit tekivät joulupöytään kaiken itse kinkun suolaamisesta alkaen. Kun naisten työssäkäynti yleistyi, puolivalmisteet ja valmisruuat alkoivat yleistyä.
Tällä vuosituhannella kasvisruokabuumi on hieman nakertanut sianlihan asemaa. ”Ihan pelkästään seitankinkulle on valtavasti ohjeita. Joulukinkun asema tuntuu olevan Suomessa edelleen vahva, vaikkei se aina sianlihaa olisikaan.”
Keskivertojoulu lukuina
- Suomessa koristellaan vuosittain noin 1,4 miljoonaa joulukuusta.
- Omasta metsästä haettuja on niistä noin 300 000, Suomessa viljeltyjä kuusia vajaa miljoona ja ulkomailta tuotuja noin 150 000.
- Suomalaisista noin 80 prosenttia lähettää joulutervehdyksiä, ja heistä noin 95 prosentille motiivina on vastaanottajan ilahduttaminen.
- Kolmeen neljästä kotitaloudesta ostetaan joulukinkku, ja niistä 87 prosentissa valinta osuu kotimaiseen.
- Noin 80 prosenttia suomalaisista ajattelee, että joulutunnelman tekee jouluruoka.
- Tärkeimpinä pidetään kinkkua, laatikoita, riisipuuroa ja joulutorttuja.
- Lähde: Joulu tilastojen valossa 2020 (Tilastokeskus)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
