Loppuuko happi koronan tyrskyissä? – Monessa Euroopan maassa happipullot loppuivat pandemiassa, kankaanpääläiselle Lasergasille vihdoin väläys vihreää valoa - Talous - Maaseudun Tulevaisuus
Talous

Loppuuko happi koronan tyrskyissä? – Monessa Euroopan maassa happipullot loppuivat pandemiassa, kankaanpääläiselle Lasergasille vihdoin väläys vihreää valoa

Pieni valmistaja tekisi lääkehappilaitteita isoja halvemmalla, mutta luvansaannin tie on ollut kivinen.
Sanne Katainen
Lasergasin toimitusjohtaja Rauno Hakala esittelee lääkehappigeneraattoreita tehtaalla Kankaanpäässä. ”Tässä on menossa sarjan viimeinen vaihe eli tehdastarkastus.”

Ensin loppui käsidesi ja sitten kasvosuojaimet, mutta onko kukaan huolissaan hapen riittävyydestä? Koronavirushan sairastuttaa ennen kaikkea keuhkoja.

Terveydenhoidossa käytetään lääkehappea muun muassa hengitys­koneissa ja leikkaus­saleissa, ja sitä valmistaa Suomessa kaksi isoa yritystä: Linde Gas eli entinen Aga ja Woikoski.

Ne valmistavat happensa kryogeenisesti tislaamalla ja kuljettavat hapen sairaaloihin kaasupulloissa tai nesteenä.

Jos tauti yltyy, riittävätkö meillä happi ja happipullot?

”Mikäli kulutus lisääntyy koronaviruspandemian myötä, turvaamme jakelukapasiteettiamme esimerkiksi lisäämällä jakelutiheyttä ja varmistamalla, ettei ylimääräisiä pullovarastoja kerrytetä asiakkaiden tiloihin. Suurin osa toimituksista hoidetaan nestemäisen hapen muodossa suoraan sairaaloiden säiliöihin”, vastataan Lindeltä sähköpostitse.

Yritys luottaa lääkehapen riittävyydessä myös viranomaisten koordinoimaan yhteistyöhön ja muistuttaa, että Linde Gas tuottaa lääkkeellisen hapen Suomessa eli se ei riipu tuonnista.

Woikosken toimitusjohtaja Clas Palmberg viestii sähköpostilla, ettei yhtiö anna lausuntoja liittyen koronaan ja että yritys laati toimintasuunnitelman jo ennen taudin tulemista Suomeen.

”Mikäli jotain erityistä tai poikkeavaa ilmaantuisi, tiedotamme siitä. Happi ei Suomesta lopu”, Palmberg vastaa.

Suomessa on myös pienempiä hapen valmistajia. Isojen valmistajien tehtaat tuottavat pääasiassa nestemäistä happea, jossa puhtaan hapen pitoisuus on 99,5 prosenttia.

Kankaanpääläinen Lasergas tuottaa puolestaan happigeneraattoreita eli laitteita, joilla lääkinnällistä happea voidaan tehdä missä vain. Tuloksena saadaan 93-prosenttista happea.

”Molekyyliprosessissa ilmasta erotellaan typpi ja happi vähän niin kuin herneet perunoista”, toimitusjohtaja Rauno Hakala kertoo.

Hintakin on halpa: kilo generaattorihappea maksaa 6–7 senttiä ja kilo pullohappea seitsemän euroa. Keski-Euroopassa pullohapen kilohinta on 50 senttiä. Happi tuotetaan jääkaappia muistuttavassa laitteessa, joka sijaitsee terveydenhoitoyksikön teknisissä tiloissa ja josta vedetään putket osastoille.

Hakalan mukaan happigeneraattori olisi pahassa pullopulassa nimenomaan maaseudun pelastus.

”Maaseudulla hapet ensin loppuvat. Muutama varapullo on laiha lohtu, kun ihmiset ovat hamstranneet niitä, ja monessa Euroopan maassa pullot loppuivat pandemiassa. Meillä pitkät kuljetusmatkat tuovat vielä enemmän haastetta.”

”Säiliöillä voi viedä happea vain muutamaan isoon sairaalaan, mutta pariinsataan pitää viedä pulloilla. Kahdensadan kilon generaattorilla happea voidaan tuottaa maailman tappiin.”

Lasergasin laitetta onkin hankittu lappilaisten kuntien terveysasemille ja Ranualle vastaava ulkomaalaisvalmisteinen. Vain Pellon laite on viranomaisten hyväksymä. Siellä on laskettu, että 15 000 euron laite maksaa itsensä vuodessa.

”Siellä ylilääkäri laittoi toimensa vastaanottamiselle ehdoksi happigeneraattorin käyttöönoton. Laite on nyt toiminut häiriöttä vuosia.”

Muualla matka on ollut mutkaisempi. ”Kankaanpään sairaala-apteekki, Fimea ja Valvira keksivät esteeksi järjettömiä ehtoja, edellyttivät lääketehdaslupia, epäilivät turvallisuutta ja Valvira lisäksi lääkärikunnan kykyä tehdä happihoitosuunnitelmaa, vaikka onnettomuuspaikalla tavallinen palomies saa annostella ihmiselle happea,” Hakala luettelee.

Hän ihmettelee nihkeyttä, kun generaattori on kelvannut kuitenkin muun muassa Malesian ja Suomen ilmavoimille, Naton tukikohtaan, lukuisille eläinlääkäriasemille ja kalankasvatuslaitoksille. Laitteita on myyty toistasataa Suomeen ja maailmalle.

Laitteiden käyttö Suomen sairaaloissa on kuitenkin johtanut kyselyihin eduskuntaa myöten.

”Luvan evääminen terveyskeskuksilta on kahden ison toimittajan suojelua, jotka saavat jakaa markkinat. Missään muualla ei ole käytössä näin kallista happea kuin tällaisessa banaanivaltiossa.”

Lisäksi pullohappi on Hakalan mukaan ruosteista, minkä vuoksi käyttäjiä on kehotettu suodattamaan se. ”Jos se pilaa happiverkoston venttiilit, mitä se tekee lapsen keuhkoille?”

Yksi happisotaa käynyt kunta on Hämeenkyrö. Kunnanjohtaja Antero Alenius ja ylilääkäri Tuomas Parmanen ovat ihmetelleet, miksi happigeneraattorilla ei saa antaa happea tehostetun palveluasumisen yksikössä. Lupa helpottaisi sairaaloiden taakkaa ja pullopulaa, sillä nyt kunta joutuu hankkimaan potilaille pieniä henkilökohtaisia happirikastimia.

Kunta kunnosti Kurjenmäenkodin tehostetun palveluasumisen yksikön ja asensi huoneisiin putkistot teknisen tilan generaattorista. Asumisyksikkö on terveyskeskuksen yhteydessä, joten vanhuksia ei tarvitsisi siirtää ja happihoitoa valvoisi lääkäri.

Fimean mukaan lääkettä eli lääkehappea saa valmistaa kuitenkin vain terveydenhuollon toimintayksikössä ja apteekissa, mutta ei sosiaalihuollon yksikössä, kuten palveluasumisessa.

”Meillä olisi halua ja välineistö toteuttaa happihoitoa sosiaali­yksikössä, jos siihen saataisiin lupa. Huolemme liittyy hapen saantiin, jos siitä uhkaa tulla pula. Itse tuotettu happi toisi myös mittavia säästöjä”, sanoo Alenius.

Pullorallissa parin viikon välein kuljetetaan 12 pulloa eli kaksi tonnia terveyskeskuksen ja happiyrityksen välillä.

Kunta ilmaisi huolensa happipulasta myös Valviralle, joka epäili potilasturvallisuutta. Seuraavaksi Alenius ja Parmanen lähestyivät valtioneuvostoa avoimella kirjeellä.

Hakalalla onkin uutisia: ”Valvira on kääntänyt kelkkansa ja happigeneraattorin käyttö on nyt sallittua.”

Lääketurvallisuusvirasto Fimea kiistää lupien eväämisen.

”Meillä ei ole asiassa lupamenettelyä. Jos terveyskeskus tai sairaala tekee päätöksen happigeneraattorin käyttöönotosta, sairaala-apteekki tai lääkekeskus vastaa laadunvarmistuksesta. Meidän roolimme on valvoa apteekkeja ja lääkekeskuksia, joilla on lääkkeiden kuten hapen valmistuslupa”, sanoo yksikönpäällikkö Eeva Leinonen.

Kela on korvannut vain nestehappea mutta ei henkilökohtaisia happirikastimia, sillä ne eivät ole lääkkeitä, vaan lääkinnällisiä apuvälineitä.

Sanne Katainen
Hämeenkyrön Kurjenmäenkodissa on valmiina happigeneraattori, jonka käytöstä vastaa lääkäri. Kunnanjohtaja ja ylilääkäri ihmettelivät avoimelle kirjeellä valtioneuvostolle, miksi sitä ei saa käyttää.
Lue lisää

Osalle suomalaisista perusruuan valmistus on vaikeaa, Marttaliiton asiantuntijat kertovat – "Saatetaan osata tehdä herkkuruokaa, mutta ihan arkiruokaa ei"

THL: Uusia koronaan liittyviä kuolemia neljä – kokonaismäärä lähes 300

Vahingossa päälle mennyt viiksifiltteri väritti jumalanpalvelusta – suorat lähetykset houkuttelevat seurakuntalaisia paremmin kuin perinteiset kirkonmenot

Korona-aika opetti vihdoinkin kokkaamaan kotona