Talous

Kyläkauppa luo uskoa tulevaan: ”Etätyöntekijöillekin olemme kiinnostavampi paikka, kun oma kauppa avaa ovensa”

"Kauppahommalla haluamme valaa uskoa tulevaan”, Tapio Räihä sanoo. Hän toimii Raution kyläyhdistyksessä, joka puuhaa kauppaa takaisin omaan kylään.
Esko Keski-Vähälä
Tapio Räihän mukaan osuuskunta on hyvä toimintamalli kylille. ”Sijoitus omaan osuuskuntaan tuo yhteiset hankkeet lähemmäksi asukkaita", Räihä sanoo tulevan kyläkaupan pihamaalla, jossa ovat myös Leena Aittamaa ja Iida Aittamaa.

Pohjoispohjalainen Rautio on osa Kalajokea. Taival itsenäisenä kuntana päättyi vuoden 1973 alussa.

Rautiolaisuus elää silti vahvana.

Osa rautiolaisuutta on vahva talkoohenki. Sille on kysyntää taas, kun Rautioon aiotaan saada kauppa takaisin kyläyhdistyksen ja oman osuuskunnan voimin.

Rautio menetti viimeisen kauppansa, kun S-ryhmään kuuluva Osuuskauppa KPO sulki Sale-myymälänsä 31.3.2020.

”Se oli sokki. Sulkemispäätös oli iso pettymys kyläläisille. Menetimme oman kaupan keskellä pandemiaa”, rautiolainen Tapio Räihä palaa kevään tunnelmiin.

Rautiossa on elinvoimaa ja uskoa tulevaan, hän sanoo.

”Uusia taloja rakennetaan ja vanhoja kunnostetaan joka vuosi. Nuoria perheitä on muuttanut kylään.”

Tänä vuonna alkava monitoimitilan rakentaminen on iso hanke. Kylän alakoulu ja päiväkoti siirtyvät uuteen rakennukseen, johon saadaan myös liikuntatilat.

Kalajoen kaupunki on aikatauluttanut, että monitoimitalo on valmis vuoden 2022 loppupuolella.

Muutakin rakentamista on luvassa: alkamassa on yksityisen senioritalon rakentaminen.

”Rautio on entistä parempi asuinpaikka, kun saadaan vielä oma kauppa takaisin”, Räihä sanoo.

Rautiossa syntynyt Räihä palasi perheineen kotikyläänsä muutama vuosi sitten. Hän on sivutoiminen viljelijä: viljatilan pinta-ala on nelisenkymmentä hehtaaria.

Päätyönään Räihä pyörittää yritystä, jonka erikoisala on teollisuuden kunnossapito.

”Yritys pystyy lähettämään töihin 40 ammattilaista. Kotimaan lisäksi työkohteet ovat ulkomailla, viime vuonna väkeämme oli esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa.”

Kun työmaat ovat matkojen takana, ei ole juurikaan väliä, missä yrityksen konttori sijaitsee.

”Rautio on yritykselle aivan yhtä hyvä paikka kuin mikä muu tahansa”, Räihä sanoo.

Valokuitu on vedetty lähes joka taloon. Lähin rautatieasema on parinkymmenen kilometrin päässä Ylivieskassa, ja lentokoneeseen voi nousta Oulussa tai Kruunupyyssä.

Kauppa on kylällä tarpeen, Räihä sanoo.

”Se on tärkeä palvelu, jotta saadaan nykyiset asukkaat pysymään ja muuttajat kiinnostumaan.”

Räihä uskoo, että pandemian pakottamana alkanut etätyöskentely on tullut jäädäkseen.

”Etätyöntekijöillekin olemme kiinnostavampi paikka, kun oma kauppa avaa ovensa.”

Lue lisää:

Tonnilla täyteen bonusjärjestelmään: näin kyläkauppa tulee takaisin – "Palaamme osuuskuntatoiminnan juurille"

Jukka Pasonen
Rautio oli itsenäinen kunta vuoteen 1973, jolloin siitä tuli osa Kalajokea. Rautiolaisten lähin kauppa on tällä hetkellä Alavieskassa.
Lue lisää

Korona sulkee Suomen taas

Hallitus neuvottelee illalla koronaepidemian hillitsemisestä: odotettavissa siirtyminen koronastrategian tasolle kaksi, mutta riittääkö sekään?

SDP:n Paatero: "Olemme sitoutuneet siihen, että edistämme aitoa monipaikkaisuutta – kakkosasuntojen rekisteröinti on yksi hyvä lähtökohta asiassa"

Monipaikkainen elämä on kunnille mahdollisuus