Talous

Kesko on valmis ruokaketjun sopimusmuutoksiin, kunhan hyöty menee tuottajalle

Maatalousministeri Jari Leppä uhkasi viime viikolla laittaa sopimusjoustot kuntoon ”juristivoimin”, ellei niiden valmistelu etene keskustellen. Ruokaketju tapaa toistamiseen vielä ennen joulua.
Kari Salonen
”Suomalainen kuluttaja arvostaa kyselyiden mukaan suomalaista ruokaa nyt enemmän kuin koskaan. Meille on ensiarvoisen tärkeää, että tuottajalla on luottamusta tulevaisuuteen”, Keskon Ari Akseli sanoo.

Kesko on valmis muuttamaan ruokaketjun sopimuksia.

”Olemme valmiita, jos valikoimajaksoissa on muutostarpeita. Niiden pitää kuitenkin auttaa aidosti tuottajien asemaa. Lisäksi on arvioitava muutosten työllistävyys ja se, onko tarve kertaluontoinen vai pysyvä. Nythän kevään sopimuksissa ei tiedetty syksyn satoa ja kustannusten kehittymistä. On myös tärkeää tunnistaa tuoteryhmien erot”, päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli sanoo MT:lle.

Kaupan ja teollisuuden välillä on Akselin mukaan jo käytössä hätäpykäliä force major -tilanteiden varalta. Ne koskevat esimerkiksi raaka-aineen saatavuuden tai maailmanmarkkinahinnan muutoksia, esimerkkinä kahvi.

”Alkutuottajan keskeisin haaste on kannattavuus, ja meille on ensiarvoisen tärkeää, että tuottajalla on luottamusta tulevaisuuteen. Suomalainen kuluttaja arvostaa kyselyiden mukaan suomalaista ruokaa nyt enemmän kuin koskaan”, Akseli sanoo.

”Ratkaisuja tulee hakea vuoropuhelun kautta, tilanne ei ole kenellekään helppo. Meillä on ristipainetta varmistaa kilpailukykymme kuluttajien suuntaan ja olla hyvä kumppani teollisuudelle. Jos teollisuus ehdottaa hinnankorotuksia, meidän täytyy tietää, mihin raha päätyy: miten se välittyy tuottajalle tai paikkaa teollisuuden omia kustannusnousuja.”

Akseli muistuttaa, että avainasemassa on teollisuus. Kesko ostaa siltä 99,5 prosenttia myymästään viiden miljardin arvoisesta ruokakoristaan. Vain puolisen prosenttia tulee suoraan tuottajilta. ”Kannatan avointa vuoropuhelua, ja jos tilanne vaatii, yhdessä arvioidaan, kuinka asia hoidetaan fiksulla tavalla.”

K-ryhmän markkinaosuus ruuasta on 37 prosenttia.

Valikoimajaksojen pituudesta Akseli sanoo, että niissä on tuoteryhmäkohtaisia eroja ja ettei K-ryhmä tunnista puheita vuoteen 2023 ulottuvista hedelmä- ja vihannessopimuksista. ”Sen täytyy olla joku toinen toimija. Meillä sopimuskausi on 2–4 kuukautta, hevissä huomattavasti lyhyempi.”

Tuottajat ovat ehdottaneet Akselille, että Kesko nostaisi ruuan hintaa esimerkiksi 10 prosenttia ja perustelisi sen kuluttajalle. Ehdotuksen ongelma on osoite, jonne lisähinta tilitettäisiin.

Yksi malli nostaa esiin tuottajien asemaa on Tuottajalle kiitos -hanke. Kuluttaja voi valita kaupassa kampanjaan kuuluvan tuotteen, josta maksetaan lisähinta tuottajalle. Kauppa tilittää lisän teollisuudelle, joka jakaa sen tuottajilleen.

Satakunta tuotetta käsittävä kampanja on pyörityt seitsemän vuotta ja tuottanut 6,4 miljoonaa euroa.

”Eikö se ole juuri sitä, mistä nyt keskustellaan? Tällä rintamalla ei ole kilpailua, vaikka se on juuri hyvä keino asiakkaalle toteuttaa arvojaan. Broilerin kasvattaja saa kymmeniä senttejä enemmän kilolta, joten isoissa myyntimäärissä summa on merkittävä.”

Akseli on tavannut asiassa elintarvikemarkkinavaltuutetun Olli Wikbergin mutta ei maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.).

Viime perjantaina Wikberg tapasi MTK:n, kaupan ja teollisuuden edustajia ja ilmoitti, että ruokaketjun toimijoiden kustannuksia ja kannattavuutta selvitetään alkuvuonna 2022. Ketjun sopimussuhteista ei ole kattavaa kokonaiskuvaa, joten niitä pitää avata. Leppä uhkasi tapaamisen alla lailla, ellei sopimusjoustojen valmistelu etene.

”Jos vuodenvaihteeseen mennessä minulla ei ole tiedossa, että näitä sopimusjoustoja ja kustannusindeksejä valmistellaan, tämä työ tehdään lainsäädännöllä ja käytetään niin paljon juristivoimaa, että laki saadaan voimaan.”

Akseli perää keskustelua.

”On aika vaikea ymmärtää, mitä ministeri voi tehdä kilpailulainsäädännön puitteissa, ja miksei ole jo tehty. Maatalouden kriisi ei ole tuottajan tai kaupan vika, vaan rakenteellinen ongelma. Yhtälö pitää saada toimimaan. Toinen kysymys on, onko tuotannon määrä suhteessa kysyntään kohdallaan.”

Esimerkiksi sianlihan menekin vauhdittamiseksi on Akselin mukaan tulossa uutta markkinointia ja reseptejä lihatalojen kanssa.

Perjantain kokouksessa ollut MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin oli tyytyväinen ketjun ”ruumiinavaukseen” mutta valmis myös ministeri Lepän valitsemaan tiehen. Ruokateollisuuden Mikko Käkelä peräsi kannattavuuskriisiin nopeaa korjausliikettä ja kaupan Kari Luoto äkillisten markkinahäiriöiden sopimusvaikutusten selvittämistä. Ketju tapaa vielä ennen joulua.

Lue myös:

Elintarviketeollisuuden Käkelä: Maatalouden kannattavuuskriisiin saatava nopeasti korjausliike

Elintarvikemarkkinavaltuutettu Wikberg: Ruokaketju perkaa toimijoidensa kannattavuuden ja sopimusten joustot alkuvuoden aikana

Elintarvikeketjulla on vuodenvaihteeseen saakka aikaa hoitaa sopimusjoustot kuntoon, vaatii ministeri Leppä – "Minulla on mitta täysi, nyt täytyy tapahtua"

Kauppa ei lähtisi korjaamaan ruokaketjua lainsäädännöllä – K-ryhmän Hovi: "Mitä enemmän keskusteluja, sen helpompaa on ratkaista asiat", S-ryhmän Laine: "Yksi standardimalli tuskin toimisi kaikkiin tuoteryhmiin"

Kauppa: "Ruokaketjun kaikkien osien pitää olla kannattavia" – Alan toimijat miettivät nyt, tarvitaanko sopimuksiin kriisipykälä, alalle joku uusi mekanismi vai jotakin muuta

Lue lisää

Maatalouden hätään löydettävä ratkaisut

Alkutuotannon kustannusahdingon helpottaminen etenee "tuskastuttavan hitaasti" – ministeri Leppä kutsuu seuraavaksi koolle rahoitusalan edustajat

Länsi-Porin Prisma avasi latausasemansa vuoden viimeisenä päivänä

Ruokaketjusovun takaraja siirtyy – Leppä "puolitoiveikas" että sopu syntyy ilman lakia