Takiaiset vallassa
Hyökkäys on paras puolustus. Sen tietää myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Hän syyttää RKP:tä ja kristillistä liittoa ”takiaispuolueiksi”, jotka suostuvat mihin tahansa pysyäkseen vallassa.
Soinin puheessa on lähes puolet totta.
RKP on istunut hallituksessa – kuka muistaa? – jo vuodesta 1975. Kristilliset sen sijaan ovat saaneet maistaa hallitusvaltaa harvoin.
Asian voi sanoa toisinkin. RKP ei ole kavahtanut vastuuta. Se tiedetään hyväksi yhteistyökumppaniksi, joka ei keikuta hallitusvenettä pelkästä keikuttamisen ilosta. Vastineeksi RKP on voinut ajaa omille kannattajilleen tärkeitä asioita. Onnistunutkin niin hyvin, että Soini on saanut siitä vaaliaseen.
Soinin oma puolue ei ole kyennyt
samaan, ei lähimainkaan. Vaikka sen kannatus viime vaaleissa oli moninkertainen RKP:hen verrattuna, kannattajien asiaa ei ajeta hallituksessa, ainakaan siten kuin Soini haluaisi.
Arvoisa Lukija pohtikoon itse, mikä on äänestäjille tärkeämpää, vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin vai julistaa
oikeaoppisuuttaan oppositiossa. Jälkimmäistä ovat tähän saakka harrastaneet äärilaidan kommunistit, jotka ”eivät ole luopuneet periaatteistaan”. Sen sijaan lähes kaikki äänestäjät luopuivat heistä. Vain kaksi kansanedustajaa Vasemmistoryhmässä jatkaa tätä tiukkapipoisuuden perinnettä.
Toinenkin uutinen keskiviikolta pyrkii kertomaan jotakin perussuomalaisista. STT:n välittämän jutun mukaan ”Soini puolustaa sorateiden Suomea”. Oikeammin olisi ollut sanoa, että hän ”korottaa äänensä sorateiden Suomen puolesta”. Puolustamisesta ei voi puhua jos istuu 39 kansanedustajan keulassa vailla
mitään vaikutusvaltaa hallituksen
päätöksiin.
Keskusta ei pysty sen parempaan, mutta se ainakin halusi hallitukseen tekemään päätöksiä. Asioihin vaikuttaminen on
jokaisen poliittisen liikkeen tavoite.
Ainakin näin kerrotaan äänestäjille.
Soinin entinen, sittemmin konkurssiin mennyt puolue, Suomen Maaseudun Puolue SMP, sentään yritti vaikuttaa. Puoluesihteeri Urpo Leppänen julisti,
että jos hän pääsee työvoimaministeriksi, työttömyys Suomesta poistuu
kolmessa kuukaudessa. Kansa uskoi, Leppäsestä tehtiin työministeri, mutta poistuiko työttömyys? Ei poistunut vaan kasvoi.
SMP:n kannatus sen sijaan ei enää kasvanut vaan romahti. Sitten romahti myös SMP:n talous. Vaivalla ja puoluetuella kasattu omaisuuskin haihtui
taivaan tuuliin, ja suurin osa velkojista jätettiin nuolemaan näppejään.
Kokemuksesta oppii, ainakin Soini. Nyt, kun puoluetukea taas valuu puolueen kassaan kuin rännistä, omaisuus säätiöidään. Esimerkiksi hulppea
huoneisto Helsingin Yrjönkadulla, jossa puolueen toimisto nyt majailee, on
mahdollisten velkojien ulottumattomissa Perussuomalaisten tukisäätiössä.
Säätiössä raha on tallessa ja Soinin käytettävissä myös siinä tapauksessa, että puolue päättää vaihtaa puheenjohtajaa.
Toinen kokemuksen tuoma oppi neuvoi Soinia jäämään oppositioon, ”puolustamaan sorateiden Suomea” Yrjönkadulta, ilman valtaa tosin, huutamalla. Sillä
tavalla kannatus kestää pidempään.
jouko.ronkko@
maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
