Lintuharrastajan paratiisi houkuttelee suomalaisia
Kevätmuuton aikaan Eilatissa vierailee runsaasti lintuturisteja. Janne Aalto tähyilee haarahaukkoja. Suomessa kehitetyn yksi-jalan avulla kädet eivät väsy kiikareita pidellessä. Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoEilat, Israel
Negevin autiomaa alkaa heti Eilatin kaupungin ulkopuolelta. Violettiin vivahtavien vuorten ympärillä liitelee harvinaisen paljon petolintuja.
”Täällä lintujen muuton voi aistia vahvasti. Keväisin alkaa tehdä mieli tulla tänne seuraamaan näytöstä”, kokenut lintuharrastaja Erkki Valsta kertoo.
Valsta ja seitsemän muuta suomalaista lintuharrastajaa ovat saapuneet Eilatiin tarkkailemaan lintuja ja ottamaan osaa linturalliin.
Israel sijaitsee yhden keskeisen muuttoreitin varrella. Joka vuosi noin 500 miljoona lintua palaa pohjoiseen alueen kautta.
”Israelissa on mahdollista tavata lajeja kolmelta eri mantereelta. Punaisenmeren pohjoispuolella sijaitseva Aqabanlahti muodostaa muutolle pullonkaulan, joka ohjaa lintujen liikkeitä.”
”Suomessa samanlainen pullonkaula muodostuu Hangossa, jossa on hyvä seurata lintujen syysmuuttoa”, Valsta kertoo.
Helmikuusta alkaen Negevin autiomaahan saapuu uusia muuttajia päivittäin. Erityisesti petolintujen, kuten kotkien ja haukkojen, kevätmuutto on näyttävää.
Petolinnut käyttävät matkanteossa hyväkseen lämpimiä ilmavirtauksia. ”Petolinnuilla ei ole yhtenäistä parvea kuten kurjilla, mutta silti ne taittavat matkan yhdessä”, Valsta sanoo tähyillessään taivaalla liiteleviä haarahaukkoja.
Osa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa talvehtivista pikkulinnuista pysähtyy Israelin viikunalehtoihin ja keinotekoisille vesialtaille nauttimaan ravintoa ja lepäämään ennen Välimeren ylitystä.
Tänä vuonna suomalaiset lintuharrastajat ovat havainneet alueella pikkulinnuistamme tiltaltin, hernekertun ja Lapin kansallislinnun sinirinnan.
Kookkaammista linnuista selkälokista ja haarahaukasta on varmat havainnot. Suomeen muuttavista lajeista tiettävästi vain pieni osa muuttaa kyseistä reittiä.
Pikkulintujen muutto on huomaamattomampaa kuin kookkaiden lintujen, mutta suorituksena rankempi. Pienen kokonsa vuoksi ne joutuvat pysähtymään ja tankkaamaan ravintoa useasti. Petolinnut saattavat pärjätä syömättä koko muuttomatkan ajan.
”Pikkulinnut kohtaavat matkalla paljon vaaroja ja silti ne tekevät sinnikkäästi matkan kahdesti vuodessa”, lintukuvaaja Mika Bruun ihailee.
Tuhansien kilometrien lento Suomen pesimäalueille on monelle lajille elämän ehto. Pohjoisessa on vähemmän kilpailua lajien kesken ja hyönteisiä on runsaasti saatavilla. Pitkä päivä helpottaa pesimistä ja poikasten ruokkimista.
Linnuston suojelua on Israelissa edistetty tutkimalla lintujen reittejä ja ennallistamalla tuhoutuneita levähdysalueita. Vielä jäljellä olevat miinakentät ja armeijan harjoitusalueet tarjoavat linnuille ihmisistä vapaan vyöhykkeen, jossa pesii myös harvinaisia lajeja. Kaikkialla asiat eivät ole yhtä hyvin.
Laiton salametsästys uhkaa etenkin pikkulintuja niiden muuttomatkalla. Esimerkiksi Kyproksella grillataan laululinnuista paikallista herkkua, ambelopoulia.
Ravintolat voivat maksaa yhdestä linnusta jopa viisi euroa, lintujen parissa työskentelevä Roni Väisänen kertoo.
”Helppoa rahaa kaipaavat salametsästäjät pyydystävät lintuja asettamalla maastoon liimatikkuja ja ansoja, joihin linnut jäävät kiinni lajiin katsomatta. Samalla menehtyy myös uhanalaisia lajeja.”
Muuttolintuja pyydystetään ravinnoksi ja häkkilinnuiksi myös Pohjois-Afrikassa. Joissakin maissa muuttolintuja odotetaan aseet tanassa vain huvin vuoksi. Ihmisten lisäksi muuttolintuja uhkaavat talvehtimisalueiden kuivuus, vaihteleva sää ja ympäristömyrkyt.
Suomessa pesii noin 250 lintulajia, joista lähes kolmasosa muuttaa talveksi lämpimille seuduille. Tutkimukset osoittavat, että lintukannat ovat pienentyneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Tutkija Vilppu Välimäen mukaan maatalouden rakennemuutos ja tehostuminen ovat omalta osaltaan vaikuttaneet etenkin tavallisten lintujen määrään.
”Aikaisemmin kun laidunnusta oli runsaasti, linnuille löytyi paljon syötävää”, Välimäki kertoo.
Salaojituksen myötä suuri osa ojista on kadonnut ja niiden linnuille tärkeä eliöstö siinä mukana. ”Lisäksi tilat ovat siistiytyneet. Kauran jyviä ei enää loju pihalla samalla tavalla kuin ennen.”
”Jos haluat lisää laululintuja pihapiiriisi, kannattaa välillä jättää osa jyvistä korjaamatta ja rauhoittaa peltojen reunoille luonnontilaisia alueita. Myös talviruokinta ja pönttöjen rakentaminen auttavat lintuja.”
Saara Olkkonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
