Suomalainen muotoilu ei takaa eettistä tuotantoa
Anu Pentikäisen suunnittelema Sukat makkaralla -lasisarja tuli Marimekon valikoimiin 2010. Tuotteet valmistetaan Thaimaassa. Vesa Moilanen/LEHTIKUVA Kuva: Viestilehtien arkistoSuomalainen muotoilu ja kotimainen yritys eivät aina takaa, että tuotteet on valmistettu eettisesti kestävällä tavalla. Näin toteaa suomalaisyritysten vahtikoirana toimiva Finnwatch-järjestö.
Finnwatch on tutkinut Iittalalle ja Marimekolle design-lasia Thaimaassa valmistavan yrityksen toimintatapoja ja havainnut niissä lukuisia epäkohtia.
Järjestö selvitti työntekijöiden oloja haastattelemalla Iittalan Kastehelmi-sarjaa ja Marimekon Sukat makkaralla -laseja valmistavan tehtaan työntekijöitä.
Kastehelmi-sarja on Oiva Toikan Iittalalle vuonna 1964 suunnittelema puristelasisarja, jonka yritys otti uudelleen valikoimaansa muutamia vuosia sitten.
Sukat makkaralla -sarjan suunnittelija on puolestaan Anu Penttinen. Sarja on ollut tuotannossa vuodesta 2010. Siihen kuuluu muun muassa laseja ja kaadin.
Finnwatch havaitsi tutkimallaan tehtaalla ongelmia sekä työturvallisuudessa että palkkauksessa. Tehtaalla ei toimi ammattiliittoa eivätkä haastatellut työntekijät olleet tietoisia oikeuksistaan.
Finnwatchin toiminnanjohtajan Sonja Vartialan mukaan työntekijät käsittelevät esimerkiksi vaarallisia kemikaaleja ja silikoosille altistavaa kvartsihiekkaa täysin puutteellisilla suojavarusteilla.
Palkkaa työntekijöille maksetaan paikallisen lain edellyttämä 7–9 euroa päivässä. Ongelmana ei Vartialan mukaan ole kuitenkaan palkan lainmukaisuus vaan se, ettei työntekijä pysty elättämään sillä perhettään.
Sekä Iittalan omistava Fiskars että Marimekko ovat pyrkineet vaikuttamaan käyttämänsä alihankkijan toimintatapaan, mutta tulokset ovat jääneet heikoiksi, Finnwatch kertoo.
Joitain Fiskarsin vaatimuksesta tehtyjä muutoksia oli kuitenkin nähtävillä tehtaalla. Fiskarsin kannalta ongelmana on yritykseltä puuttuva riittävä neuvotteluasema, jotta todellisia muutoksia olisi saatu aikaan.
Marimekko on puolestaan hakenut selkänojaa liittymällä pari vuotta sitten jäseneneksi alihankintayritysten ekologisuutta ja eettisyyttä kehittävään BSCI-järjestöön (Business social compliance initiative). BSCI:n jäsenyritykset ovat sitoutuneet muun muassa kansainvälisen työjärjestön ILO:n työntekijöiden oikeuksia suojaaviin sopimuksiin.
Marimekko on teettänyt thaimaalaistehtaalle BSCI-auditoinnin, mutta Finnwatchin saamien tietojen mukaan tehdas ei ole läpäissyt sitä.
Fiskarsin vastuullisuusvaatimukset perustuivat yrityksen omaan toimintaohjeeseen. Ne ovat osin BSCI-vaatimuksia heikommat.
Marimekko kertoo internetsivuillaan toimivansa rehdisti ”kaikkea ja kaikkia kohtaan”, myös hankintaketjuaan kohtaan. ”Meille on tärkeää, että toiminnallamme on positiivinen vaikutus ihmisten arkeen, oli kyse sitten asiakkaastamme, tai työntekijästä hankintaketjussamme.”
Yritys kertoo tiedostavansa toimivansa ”myös alueilla, joissa arvot, käytännöt ja olosuhteet ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen vaihtelevat.”
Finnwatch kuitenkin kritisoi yritystä puutteellisesta valvonnasta. Sen mukaan Marimekko ei läheskään aina tiedä, missä ja miten sen keskeinen raaka-aine, puuvilla, valmistetaan.
”Marimekon vastuullisuuslupauksia ei kaikilta osin voida pitää uskottavina”, Vartiala toteaa.
Sen sijaan Iittalan omistava Fiskars saa Finnwatchilta kiitosta avoimuudestaan.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
