Ihmiset ansaitsevat parempaa lähidemokratiaa – liikaa elinkelpoisia kouluja on lakkautettu

Lähikoulujen lakkauttamisaalto ei ota Suomessa laantuakseen. Kuvassa kuopiolaisen Muuruveden koulun kirjasto. Kuva: Lari Lievonen

Uutiset|Yhteiskunta

15.4.202618:41

Analyysi

Jukka Koivula

Kuopiossa kouluasioista on höyrytty pari vuotta.

Lähtölaukaus oli kaupungin 2024 tilaama konsulttiselvitys. Sen lopputulema oli monille järkytys: luvut osoittivat voimakkaasti laskevaa lapsimäärää. Selvityksen yhtenä johtopäätöksenä oli, että opetusta pitäisi voimallisesti keskittää.

Kun päätöksiä piti tehdä, valittiin keskusteleva tie. Huolestuneet kuopiolaiset, virkamiehet ja kuntapäättäjät istutettiin yhteiseen pöytään. Ratkaisua edesauttoi maaseutualueiden poikkeuksellinen aktiivisuus ja yksituumaisuus taistelussa lähipalveluiden puolesta.

Keskustelu kantoi hedelmää, kun useimmat lakkautusuhan alla olleet koulut päätettiin säästää. Paikallistasolla tilannekuva selkeytyi ja kriisitietoisuus heräsi.

Kuopion toimintatavasta olisi muualla maassa paljon opittavaa. Virkamiesten ja poliittisten päättäjien olisi syytä tehdä perusteellinen vaikutusarviointi aina, kun lähikouluja aiotaan sulkea.

Jos lapsimäärä laskee liian alas, on lakkautuspäätös väistämätön. Mutta liikaa elinkelpoisiakin opinahjoja on lakkautettu mahtikäskyllä. Pahimmassa tapauksessa konsulttiselvitys vain toteutetaan sellaisenaan ja kouluja suljetaan oikein urakalla.

Ihmiset ansaitsevat parempaa lähidemokratiaa ja kuulluksi tulemista. Koulun sulkeminen on pienelle yhteisölle lähes kuolemantuomio. Sen jälkeen on turha haaveilla, että uudet lapsiperheet hakeutuisivat kylälle.

Kuviosta voi tulla itseään toteuttava kierre. Kun lähipalveluiden yllä leijuu jatkuva lakkautusuhka, ei kylille anneta mitään mahdollisuuksia.

Negatiivisen aluekehityksen kääntäminen on vaikeaa, muttei aina mahdotonta. Monilla maaseutualueilla on edelleen paljon mahdollisuuksia – jos viimeisiäkin lähipalveluita ei viedä pois.