Brysselin hälinästäpyökkien siimekseen
BRYSSEL (MT)
Syyskuinen lauantaiaamu on sumuinen mutta lämmin. Mukava sää kävelyyn Sonianin pyökkimetsässä.
”Brysselin keskustaan on viitisentoista kilometriä”, määrittelee Flanderin alueen metsähallinnossa työskentelevä Pierre Kestemont sijainnin.
Emme ole ainoat kulkijat. Pyöräilijöitä viilettää hiekkapohjaisilla teillä, lapsiperheitä näkyy useita, samoin aamuvirkkuja koiria ulkoiluttamassa emäntiään ja isäntiään.
Puistomaisen valtionmetsän kävijämäärästä on vain arvioita.
”Ehkä kaksi miljoonaa ihmistä vuosittain”, Kestemont miettii.
Brysselissä on asukkaita runsas miljoona. Belgian pääkaupunkialueella asuu lähes kolme miljoonaa ihmistä, kun mukaan lasketaan naapurikuntien väki.
”Tiheästi asutulla seudulla tämä metsikkö on tärkeä virkistysalue.”
Kesäisin ihmiset pakenevat katujen kuumuudesta pyökkien siimekseen. Eniten kävijöitä on kuitenkin keväisin ja syksyisin, vilkkaimpina viikonloppuina jopa 30 000.
”Luonnon herääminen keväällä ja syksyn upeat värit kiehtovat.”
Pyökki on metsän valtalaji.
”Yli kaksi kolmasosaa puista on pyökkejä”, Kestemont esittelee 30–35-metrisiä puita.
Pyökki kasvaa Brysselin korkeudella metrin verran kolmessa vuodessa, joten kulkureittiä reunustavat noin satavuotiaat puut. Vanhimmat puut tässä osassa metsää ovat ehkä 150-vuotiaita.
”Emme ole varmoja, kuinka pyökit kestävät ilmastonmuutosta. Siksi monipuolistamme lajivalikoimaa. Istutamme pyökkien rinnalle tammia ja mäntyjä.”
Lauantaiaamun rauhaan tunkeutuu moottorisahan puuhakas pärinä. Puistotien mutkan jälkeen aukeaa rinne, jossa sahamies harventaa pyökkipalstaa.
Mistä on kyse, saammeko salakaatajan rysän päältä kiinni?
”Ei, ei. Hän on ostanut tuon alan puut ja kaataa nyt ne, jotka on poistettaviksi sovittu.”
Flanderin alueen metsähallinto myy vuosittain hakkuualoja huutokaupalla.
”Pinta-alat vaihtelevat, kolmen hehtaarin hakkuu on jo melko suuri.”
Huutokaupattavista palstoista julkaistaan luettelot, joissa kerrotaan kaupattavan palstan koko sekä puuston määrä.
”Sertifioituja välittäjiä, puunjalostusyrittäjiä sekä polttopuiden tarvitsijoita”, Kestemont kertoo ostajista.
Osa pystykaupat tehneistä korjaa puut moottorisahalla, joskus pyökkimetsää parturoi moto.
Lintujen pesintäkausi on rauhoitettu hakkuilta. Metsähallinto valvoo myös, että puunkaatajilla on asianmukaiset varusteet.
Sonianin metsän puista on tullut vientituote.
”Pyökkejä viedään etenkin Kiinaan. Niistä tehdään ainakin huonekaluja”, Kestemont kertoo.
Rungot lastataan kontteihin, jotka rahdataan Antwerpenin satamasta ulkomaille.
”Konteissa on tuotu kiinalaista tavaraa Eurooppaan. Kontteihin sopiviksi sahatut pyökit matkustavat paluukuljetuksessa kiinalaisten puunjalostajien tarpeisiin.”
ANTTI KANTOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
