Hallinto etääntyy maaseudusta suurissa kuntaliitoksissa
NURMO, LAPUA (MT)
Kuntien hallinto etääntyy maaseudun arjesta kunnissa, joissa maaseutukuntia on liitetty keskuskaupunkiin, ilmenee Ruralia-instituutin tekemästä tutkimuksesta.
Myös asukkaiden osallistuminen on muuttunut. Maaseutukuntien asukkaat osallistuivat ennen kunnan luottamustehtäviin, nyt osallistuminen on lyhytaikaisia projekteja ja epävirallisia yhteyksiä. Toisaalta myös uudenlaista aktiivisuutta on syntynyt.
Näin on käynyt tutkituissa kaupungeissa Seinäjoella, Salossa ja Kouvolassa.
Etääntymisen estämiseksi on perustettu erilaisia aluelautakuntia.
”Silti kuntalaisten etäisyys päättäjiin on pidentynyt sekä maantieteellisesti että henkisesti. Päätösvaltaa lautakunnilla on vähän. Vallan jakaminen on ongelma. Sen siirtäminen pois perinteiseltä vallankäyttäjiltä ei näytä onnistuvan nykyjärjestelmässä”, tutkija Antti Saartenoja Ruralia-instituutista sanoo.
Yksi syy etääntymiseen on, että liitoksien jälkeen kaupungeilla oli yhtäkkiä monikertaiset maaseutualueet, joita kaikki virkamiehet eivät tunne riittävän hyvin.
Tutkimuksen mukaan liittyneiltä kunnilta katoaa päätösvalta, mutta kuntaidentiteetti ei. Saartenojan mielestä ne eivät välttämättä tarvitse toisiaan.
”Näin on ainakin Nurmossa. Kyllä siellä nurmolaiset ovat edelleen nurmolaisia”, Saartenoja sanoo.
Lapualla identiteetin merkityksestä ollaan eri mieltä. Siellä vahva lapualaisuuden henki sitouttaa asukkaita kuntaan.
”Lapua on enemmän kuin vain palveluiden tuottaja. Paljon tehdään ilmaiseksi, koska voimakas yhteenkuuluvuuden tunne ajaa ihmisiä eteenpäin”, Lapuan kaupunginjohtaja Paavo Latva-Rasku sanoo.
”Yhdistymistä perustellaan usein, että voidaan ottaa parhaat käytännöt jokaisesta kunnasta ja siirtää ne muihin. Mutta ei Lapuan käytäntöjä noin vain voi siirtää, sillä ne ovat syvällä kulttuurissa ja identiteetissä. Eivät ne ole vain käytännön asioita, vaan ihmisten sitoutumista omaan kuntaan”, hän jatkaa.
Nurmo liitettiin Seinäjokeen 2009. Nyt kuntauudistuksessa myös Lapuaa on kaavailtu Seinäjokeen.
Nurmon ja Seinäjoen liitos oli riitaisa, eikä kaikki kiukku ole tainnut vieläkään laantua. Nurmon entisen kuntakeskuksen kylän raitilla on rauhallista, mutta kaikilla on kiire. Monen kiire alkaa, kun toimittaja alkaa kysellä kuntaliitoksesta.
Omilla kasvoilla ei lehdessä haluta esiintyä, mutta ohimennen livautetaan kirosanoja liittymisestä.
Veikko Kantolalla on aikaa pysähtyä juttelemaan. Hän on jyrkästi liitosta vastaan.
”Olisin hyväksynyt tämän liitoksen, jos Lapua, Jalasjärvi ja Ilmajoki olisivat liittyneet samalla kertaa. Siinä tapauksessa ympäristökunnilla olisi ollut suurempi vaikutusvalta. Nyt Seinäjoki määrää kaiken”, Kantola sanoo.
Nurmossa kansa äänesti liittymistä vastaan. Valtuusto kuitenkin päätti liittyä. Selvityksen mukaan liitosprosessi on pitkä ja sopeutuminen muutokseen vielä käynnissä.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
