Suu auki suomalainen, suosi suomen kieltä

Sirpa Lehtonen matkusti Brysseliin valmistavalle kurssille lokakuussa 1994 samana päivänä kun Suomessa äänestettiin EU-jäsenyydestä. Kuva: Juha Roininen

BRYSSEL

Suomalaiset osaavat erinomaisesti small talkin, jutustelun taidon, tuumaa Euroopan komissiossa tulkkina työskentelevä Sirpa Lehtonen.

"Aina on osattu sanoa hyvää päivää ja kirvesvartta. Puhutaan säästä ja vaihdetaan kuulumiset. Se on juuri sitä small talkia ja se suomalaisten kesken osataan."

Suomalaiset eivät vain itse taitoa välttämättä tunnista. Tieto voisi rohkaista puhumaan enemmän, sillä keskustella suomalaiset osaavat.

"Suomalaiset ovat kehittyneet paljon tässä sitten alkuaikojen. Osataan ottaa huomioon, mitä edellinen puhuja sanoi, ja pystytään reagoimaan siihen, mitä muut sanovat", Lehtonen kehuu.

Sirpa Lehtonen jos kuka osaa arvioida kehitystä. Hän muutti Brysseliin, kun Suomi neuvotteli liittymisestä Euroopan unioniin. Ranskaan hän lähti ensimmäisen kerran jo vuonna 1985.

Brysselissä on maailman suurin tulkkien keskittymä. Tulkkeja on lähes tuhat, joista noin 30 on suomalaista virkamiestä. Euroopan komissio voi järjestää päivässä yli sata tulkkausta vaativaa kokousta.

Uuden kielen opettelu kestää tulkeille kolmesta viiteen vuotta.

Tällä hetkellä Lehtonen tulkkaa englantia, ranskaa, ruotsia, italiaa ja portugalia suomeen päin. Niiden lisäksi hän tulkkaa suomesta englantiin.

Lehtonen kannustaa suomalaisia puhumaan enemmän. Monessa kulttuurissa tila pitää ottaa haltuun käyttämällä puheenvuoro.

"Suomalaiset pitävät itsestään selvänä, että kokoukseen on lähetetty asiantuntija, mutta monessa maassa se pitää osoittaa. Puheenvuorolla osoitat olevasi varteenotettava tekijä", Lehtonen selittää.

Eikä vaatimattomuuteen muutenkaan ole syytä, sillä suomalaiset voivat olla ylpeitä osaamisestaan. Kun EU:n eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat kävivät talvella opintomatkalla Suomessa sikaloissa, Lehtonen oli mukana.

"Oli hieno tunne, kun EU:n asiantuntijat ihailivat ja olivat ihmeissään, miten Suomessa ei leikata sikojen saparoita."

Tulkit tietävät etukäteen, mistä aiheesta kokousta pidetään. Mutta EU:ssa kun ollaan, ovat asiat usein erittäin monimutkaisia ja yksityiskohtaisia.

"Pitää olla jokapaikanhöylä ja opetella asioita. Yhtenä päivänä voidaan puhua suorasta tai välillisestä verotuksesta, seuraavana maataloudesta ja ulkoisesta kalastuksesta. Edellisenä iltana viimeistään tulee tieto aiheista ja asiakirjat näkyviin."

Moni puhuu kokouksissa englantia, koska se osoittaa kielitaitoa, mutta esimerkiksi ranskalaiset eivät ajattele niin. Suomalaisilla olisi heiltä opittavaa.

"Eivät suomea puolusta muut kuin suomalaiset", Lehtonen muistuttaa.