Katainen: 141-asia on koko Suomen EU-haaste
Kokoomuslainen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (vasemmalla) tapasi Mikkelin torilla MTK:n Jukka Leikkosen ja Juha Paajasen. Heikki Saukkomaa/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoPääministeri Jyrki Katainen (kok.) kuvaa 141-asiaa ”erittäin tärkeäksi EU-haasteeksi”.
”Haluamme välittää komission puheenjohtajalle viestiä tämän asian merkityksestä Suomelle. Tämä ei ole pelkästään viljelijöiden, vaan koko Suomen tavoite”, Katainen totesi torstaina Maaseudun Tulevaisuudelle.
Komissioon lähti alkuviikolla Kataisen allekirjoittama kirjelmä, jonka MT:n toimitus on saanut käsiinsä.
”Paperin merkitys on osoittaa vahva poliittinen sitoutumisemme asiaan, koska asia on hankala neuvoteltava ja sen juridinen perusta on kyseenalaistettu”, Katainen kommentoi asiaa.
Erityisterveiset lähettiin komission varapuheenjohtajalle Olli Rehnille, jonka toivottiin ”tekevän kaiken voitavansa, jotta monipuolisen maataloustuotannon jatkuminen voidaan turvata myös Etelä-Suomessa pitkällä aikavälillä”.
Katainen sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) luovuttivat vetoomuskirjeen myös Rehnille torstaina Mikkelissä. Rehn vieraili siellä kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.
Rehn kertoi MT:lle vievänsä terveiset maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸ille, joka vastaa tukineuvotteluista Suomen kanssa.
”Maatalouspolitiikka on muuttunut edellisten neuvottelujen jälkeen ja yhteisen maatalouspolitiikan keinoja tulee käyttää, mutta pidän tärkeänä, että myös kansallinen vakavien vaikeuksien tuki voi jatkua”, Rehn sanoi.
Hän sanoi uskovansa hyvään lopputulokseen.
141-tuen maksuvaltuus on voimassa tämän vuoden loppuun. Tukipotti on tänä vuonna 63 miljoonaa euroa. Rahat ohjataan erityisesti Etelä-Suomessa sijaitseville kotieläin-, kasvihuone- ja puutarhatiloille.
Kirjelmässä Katainen korostaa, että ”hallitus pitää ensiarvoisen tärkeänä, että monipuolista maataloustuotantoa voidaan ylläpitää maan kaikissa osissa”.
”Tämä on tärkeää niin ympäristönäkökulmasta, perinteisten maaseutumaisemien säilyttämisen vuoksi kuin maatalouden ja elintarviketeollisuuden työpaikkojen ylläpitämisen näkökulmista.”
”Etelä-Suomen kansallinen tuki on hyvin tärkeä erityisesti kotieläintaloudessa ja kasvihuone- ja puutarhatuotannossa, jotta tuotannon kannattavuus voidaan turvata.”
Sekään ei ole riittänyt, sillä tuesta huolimatta kotieläintuotanto on vähentynyt selkeästi Etelä-Suomessa.
”Tuen poistuminen kokonaan johtaisi vakavien vaikeuksien ilmenemiseen kaikilla nykyään tukea saavilla sektoreilla”, Katainen kuvaa tilannetta komissiolle.
Kesällä sovittu cap-ratkaisu tarjoaa Kataisen mukaan osalle tiloista vaihtoehtoja Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien lievittämiseksi, mutta ei poista tuen tarvetta kokonaan.
Pääministeri vaatii Suomelle oikeutta korottaa tuotantosidonnaisten tukien prosenttia, jotta Etelä-Suomen maidontuotantoon ja naudanlihan kasvatukseen voidaan ohjata nykyistä korkeampia tukia.
141-tuen jatkuminen on elintärkeää tuotantosuunnille, joille ei ole mahdollista maksaa tuotantosidonnaisia tukia cap-järjestelmän kautta, kirjelmässä muistutetaan.
MTK Etelä-Savon puheenjohtaja Juha Paajanen ja MTK-Mäntyharjun puheenjohtaja Jukka Leikkonen kävivät Mikkelin torilla tapaamassa maa- ja metsätalousministeriä 141-ratkaisun merkityksestä.
”Vuoden 2012 verotustiedoilla minun verotettavasta tuloistani 75 prosenttia lähtisi, jos 141-tukea ei olisi”, Leikkonen sanoi.
”Asia on tärkeä, siksi tästä neuvotellaan”, ministeri vastasi.
”Mutta helppoa se ei ole koskaan ollut, ja taso on aina ollut laskeva”, hän lisäsi.
Koskisen mukaan Suomi tavoittelee ensi vuodelle tämänvuotista tukitasoa ja kuudelle seuraavalle uutta sopimusta.
EIJA MANSIKKAMÄKI
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
