Tero Hemmilä osallistui joulukuussa viljelijöiden mielenosoitukseen Brysselissä. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES
Tero Hemmilä tahtoo palauttaa alkutuotannosta kadonneen miljardin – ”Teemmekö turhaan ylilaatua?”
MTK:n uusi isäntä tahtoo parantaa yrittäjätaitoa ja pitää kotimaisten tuottajien omistusta teollisuudessa tärkeänä.
Kuva: Jaana KankaanpääAlkutuotannon tuottavuuden kasvu on valunut maanviljelijöiltä ruokaketjussa muualle, sanoo MTK:n puheenjohtajana vuodenvaihteessa aloittanut Tero Hemmilä.
”Maatilojen määrä on EU-jäsenyyden aikana puolittunut, vaikka tuotantomäärät ovat pysyneet lähestulkoon samana. Ekonomisti sanoisi, että ruoka tuotetaan paljon aikaisempaa tehokkaammin”, Hemmilä sanoo.
”Samaan aikaan maatalouden yhteenlaskettu yrittäjätulo on laskenut nimellisillä hinnoilla yli miljardin, reaalisesti tietenkin paljon enemmän.”
Hemmilän mukaan se tarkoittaa sitä, että joku imee alkutuotannosta ulos tuottavuuden paranemisesta saatavan hyödyn ja enemmänkin.
”Muilla ketjun toimijoilla on enemmän neuvotteluvoimaa”, hän sanoo.
”Edes Suomen julkinen sektori ei noudata hankinnoissaan samoja kriteereitä, joita se edellyttää suomalaiselta alkutuotannolta."
Aiemmin sekä tuotantopanospuolella Yara Suomessa että elintarviketeollisuudessa HK Scanilla toimitusjohtajana toiminut Hemmilä tuntee ruokaketjun hyvin.
Hän uskoo, että hänen kokemuksellaan teollisuuden ja ruokaketjun muiden toimijoiden kanssa voidaan käydä aiempaa syvällisempää ja liiketoimintalähtöisempää vuoropuhelua.
”Mehän Suomessa tuotamme monessakin mielessä laadukasta tuotetta, mutta se ei heijastu hintoihin”, Hemmilä kertoo.
Esimerkkeinä hän mainitsee suomalaisen tuotannon salmonellavapauden, antibioottien käytön, sekä kasvinsuojeluaineiden ja esimerkiksi kadmiumin korkean kansallisen sääntelyn.
”Onko tällä jotain arvoa, vai teemmekö me turhaan ylilaatua? Ja jos sillä on jotain arvoa, kuka sen maksaa, jos ei se tuottajahinnassa näy?”, Hemmilä kysyy.
"Kaiken lisäksi edes Suomen julkinen sektori ei noudata hankinnoissaan samoja kriteereitä, joita se edellyttää suomalaiselta alkutuotannolta."
Yritysmaailmasta tuleva Hemmilä on tottunut pyörittelemään numeroita. MTK:n julkilausuttu numeerinen tavoite voisi olla vaikkapa kadonneen miljardin palauttaminen yrittäjätuloon.
”Vaikka onnistuneet maataloustukiratkaisut ovat tärkeä perusta tulonmuodostuksessa, niin tässä hetkessä katseet kääntyvät siihen, mitä markkinassa voidaan tehdä”, Hemmilä sanoo.
Markkinan tulonjaossa kyse on neuvotteluvoimasta, jota tuottajien pitäisi pystyä nostamaan tavalla tai toisella.
”Osa keinoista on varmasti sellaisia, joita tehdään jo nyt, esimerkiksi tuottajaorganisaatiot”, Hemmilä kertoo.
”Kun mennään reilut 100 vuotta taaksepäin, tuottajat järjestäytyivät kaupallisesti aika vahvasti. Lähtökohtahan oli juuri parempi hinta tuotteille kaupallisen järjestäytymisen kautta.”
”Kyllä yhteiskunta pystyy lainsäädännöllä niin halutessaan raamittamaan ruokaketjun toimintaa aika paljon.”
Yhteistyötä voisi tehdä myös hankinnoissa paremman hinnan neuvottelemiseksi. Hemmilä harmittelee sitä, että suomalaisten tuottajien hallinnassa ei ole enää maatalouden tuotantopanoksia hankkivaa toimijaa.
Tuottajien omistajuus elintarviketeollisuudessa on hänen mukaansa tärkeää, jotta voidaan vaikuttaa teollisuuden strategisiin valintoihin siten, että teollisuuden panostus suomalaisen maatalouden tuotteiden jatkojalostukseen säilyy vahvana.
Hemmilä valittiin MTK:n puheenjohtajaksi valtuuskunnan kokouksessa marraskuun lopulla. Vieressä istuu väistyvä puheenjohtaja Juha Marttila. Kuva: Jarno MelaMahdollinen keino ovat myös markkinaa ohjaavat lainsäädäntömuutokset, Hemmilä kertoo.
Ruokaturva on yhteiskunnalle sen verran tärkeä toiminto, että alkutuotannon toimintaedellytyksistä huolehtiminen on tärkeää.
”Kyllä yhteiskunta pystyy lainsäädännöllä niin halutessaan raamittamaan ruokaketjun toimintaa aika paljon.”
Parhaillaan uudistettavasta elintarvikemarkkinalaista hän toivoo parempia arvioita siitä, miten uudistus vaikuttaisi ruokaketjun tulonjakoon. Samalla hän toteaa, että pelkää muutosten olevan liian kevyitä suhteessa todelliseen tarpeeseen.
”Onko vaikuttavuusarviota tehty? Pitäisikö sellainen tehdä? Onko edes sanottu ääneen kuinka suurta muutosta maatalouden yrittäjätuloon halutaan saada aikaan”, Hemmilä kysyy.
”Ei tämä ole harrastamista vaan tämä on liiketoimintaa, jossa on isoja riskejä.
Ruokamarkkinan ulkopuolinen tapa parantaa maatalouden kannattavuutta olisi Hemmilän mukaan myös yrittäjätaidon kasvattaminen.
”Se lienee jokaisen yrittäjäksi itseään kutsuvan peruslähtökohta, että tuntee oman tilansa talouden, missä mennään ja missä voidaan parantaa. Joskus ne keinot ovat pienempiä, joissakin tapauksissa suurempia”, Hemmilä kertoo.
Kannattavuuden parantaminen on kriittistä myös siksi, että maataloudella säilyy tulevaisuudennäkymä. Maatalouden houkuttelevuutta pitäisi lisätä uuden sukupolven silmissä.
”Ei tämä ole harrastamista, vaan liiketoimintaa, jossa on isoja riskejä. Nuoret yrittäjät tekevät isoja päätöksiä lähtiessään tähän elinkeinoon.”
Mitään nopeaa muutosta Hemmilä ei lupaa, mutta vahvaa ja määrätietoista asioihin vaikuttamista kylläkin.
”Kyllä rakennemuutos ja tilojen väheneminen varmasti jatkuu edelleen. Jos näissä toimissa onnistutaan, niin se varmasti vaikuttaa muutoksen nopeuteen jossain määrin, mutta me kaikki tiedämme miten pitkissä puissa esimerkiksi lainsäädännön muuttaminen on”, Hemmilä sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
